Pedagoginen käsikirjoitus

Webinaari 21.9.2017

Pedagoginen käsikirjoitus:
Verkkoluotsi (http://verkkoluotsi.chydenius.fi/salatutsivut/pedagoginen/index.html)

Synopsiksen laatimisen jälkeen on ajankohtaista suunnitella verkkokurssin pedagoginen käsikirjoitus. Sen tarkoituksena on määrittää verkkokurssin pedagogiset ja didaktiset (= opetusta koskevat) ratkaisut. Pedagoginen käsikirjoitus on tärkeä vaihe verkkokurssin suunnittelussa, sillä se ohjaa verkkokurssin rakenteen ja teknisten ratkaisujen suunnittelua. Kaikki pedagogisessa käsikirjoituksessa käsiteltävät asiat liittyvät kiinteästi opiskelijaan, hänen huomioimiseensa verkko-opetuksen suunnittelun alkumetreiltä aina verkko-opetuksen päättymiseen asti (ks. kuva).

Vaiheet:
1. Kohderyhmän erityispiirteet
2. Tavoitteet
3. Sisällöt
4. Oppimateriaalit
5. Toimintamuodot (oppija ja opettaja)
6. Arviointi

http://blogs.helsinki.fi/sulop2012/files/2012/01/SULOP_tyopaja4_kalvot_09032012.pdf

Lue myös: https://paulaopettajaksi.blogspot.com/2019/01/pedagoginen-malli.html

Oppiainelähtöisestä oppimisesta osaamisperusteiseen malliin

Webinaari 21.9.2017

Ennakkotehtävänä annoimme tutustuttavaksi tekstin "Osaamisperusteisuus pedagogiikkaa ohjaavana periaatteena", joka on otettu Stadin Ammattiopiston opetussuunnitelmasta, ja mielestämme tiivistää hyvin osaamisperusteisen oppimisen periaatteet. Täydennystehtävässä ideana oli poimia tekstistä avaintermejä, joista sitten kokosimme yhdessä mindmapin poppletin avulla.
http://stadinao.eu/OPS15/Yhteinen_osa/?page_id=7849

Taustamateriaalina oli Omnian kalvosarja samasta aiheesta, ja esimerkiksi tämä kuva, jossa oli myös toteutettu mindmap (idea oli omamme, mutta se oli mitä ilmeisemmin havaittu toimivaksi tässä aiheessa myös Omniassa).
http://www.oppiminenonline.com/wp-content/uploads/2014/09/Osaamisperusteisuus.pdf

Tämän jälkeen katsoimme tiimin jäsenen Elina Seppäsen tekemän videon: 

https://www.youtube.com/watch?v=7JG_NiK8nKw&feature=em-share_video_user

Tämän jälkeen kävimme keskustelua omakohtaisista kokemuksistamme seuraavien kysymysten tiimoilta: 

• Mikä on mielestäsi keskeisin muutos?
• Minkälaisia kokemuksia olet itse pystynyt hyödyntämään HOPSissasi?
• Miten muutos näkyy ja toteutetaan käytännössä?
• Mitä haasteita osaamisperusteiseen malliin sisältyy?

Taustamateriaaliksi vielä artikkeli:

http://skillzzup.com/uusi-opettajuus-mika-muuttuu/

Ydinainesanalyysi

Webinaari 21.9.2017

Varsinkin nykyaikana opettaja hukkuu helposti tiedon tulvaa. Enää oppikirja ei ole yksiselitteinen raamattu, joka kertoo totuuden, vaan tieto on lukuisina pieninä palasina, joista opetuksen suunnittelijan on kerättävä se, mitä opettaa opiskelijoille. Siinä apuna voi käyttää ydinainesanalyysiä.

• Auttaa koulutuksen suunnittelussa

• Hahmottaa kokonaisuuden hierarkian

• Suhteuttaa tiedot ja taidot opetussuunnitelmaan ja opiskelijan ajankäyttöön

Ydinainesanalyysin tekemiseksi voi käyttää esimerkiksi seuraavanlaista kaavaketta:

Opetuksen suunnittelun vaiheet

Webinaari 21.9.2017

Opetuksen suunnittelun vaiheet ovat:

1. Opetussuunnitelma

●selvitä, mitä opetuksesta on etukäteen laissa säädetty.

●Mistä opetussuunnitelma löytyy?

2. Oppija-analyysi

●opetettava ryhmä -> miten huomioit tämän suunnittelussa?

●Opiskelijoiden opiskeluhistoria->. Miten selvität?

3. Osaamistavoitteet

●mihin opetuksella ja opiskelulla pyritään?

4. Opetussisällön valinta

●oppiaines -> opetuksen sisältö

5. Työtavat ja  opetusmenetelmät

●työtavat, opetusmenetelmät -> sujuva eteneminen opetuksessa

●vuorovaikutus -> miten viestität (sanallinen,sanaton)

●opetustila, oppimateriaalit ja opetusvälineet

6. Osaamisen arviointi

●arvioinnin selkeys, verrattavissa tavoitteisiin

Kuten webinaarissa todettiin, suunnitelmat toteutuvat täydellisinä harvoin. Opetustapahtuman osallistuvat ovat ihmisiä, ja ihmiselämässä tilanteet muuttuvat. Tärkein oppi, jonka itse olen opettajana toimiessani ja näissä opinnoissa omaksunut, on se, että takataskussa on aina hyvä olla varasuunnitelma tai parikin, ja lisätehtäviä ja -materiaalia, joista improvisoida, kun suunnitelma menee syystä taikka toisesta pieleen tai osoittautuu liian suppeaksi.

Opetussuunnitelma

Webinaari 14.9.2017

Opettajatiimi esitteli meille hotelli-, ravintola- ja cateringalan perustutkinnon opetussuunnitelmaa. (http://www.oph.fi/download/162215_hotelli_ravintola_ja_ravintola_alan_pt_01082015.pdf)

Sitä mielenkiintoisempi omalta kannaltani oli keskustelu opintosuunnitelmista yleensä ja niiden uudistumisesta. Kuten aiemmassa kirjoituksessani (https://paulaopettajaksi.blogspot.fi/2017/09/11-opetuksen-ja-ohjauksen-suunnittelua.html) totean, omassa oppilaitoksessani OAMK:ssa ei ole yhteistä opetussuunnitelmaa, vaan kussakin oppiaineessa on oma suunnitelmansa  Ammatillisen koulutuksen murros on ollut käynnissä jo jonkin aikaa, mikä on luonnollista, koska myös työelämässä muutoksen tuulet ovat puhaltaneet jo kauan.

Nyt myös peruskoulu ja lukio ovat saaneet uuden OPS:in, jossa yhä enemmän siirrytään itseohjautuvuuteen ja omatoimisuuteen, ja samalla tekniikan kehitys pitää huolen siitä, että digitalisaatio valtaa alaa myös kouluissa.

Keskustelu uudentyylisestä opetuksesta on meille kiinnostavaa, koska useimmat meistä ovat käyneet koulunsa jo aikaa sitten, ja opiskelleet vanhoilla menetelmillä. Tämä opetusmuoto on meille uutta, ja meidän on digivälineistön lisäksi sopuduttava uudenmalliseen oppimiseen.

Oppimisprosessin merkitys opetuksen ja ohjauksen suunnittelussa

Webinaari 14.9.2017

Oppimisprosessin vaiheet ovat:

1. Aktivoituminen
2. Oppimistarpeen tunnistaminen
3. Motivoituminen
4. Tiedonhankinta
5. Sisäistäminen
6. Soveltaminen käytäntöön
7. Reflektointi ja arviointi

"Oppiminen harvoin lähtee koskaan nollatilanteesta, vaan jokaisella on aina jonkinlaista ennakko-osaamista tai kokemusta asioihin. Oppimisprosessin alussa on tärkeää selvittää ja tunnistaa, mikä on nykyhetken osaaminen, käsitys ja ymmärrys aiheesta."

Opettajalle olisi varmasti myös hyödyllistä tiedostaa, mikä opiskelijan tavoite on. Laadukas oppimisprosessi vaatii motivaatiota, ja jos opiskelijalla itsellään ei ole motivaatiota, on opettajan erittäin vaikea kannustaa opiskelijaa, jos ei tiedä tämän tavoitetta.

Laadukas oppimisprosessi ei sisällä vain tiedon hankkimista/saamista, ja sen sisäitämistä, vaan myös sen soveltamista käytäntöön. Tähän lisäisin itse vielä, että oppijan on oivallettava, mikä merkitys hänen oppimallaan on, jotta motivaatio säilyisi, ja jotta opittu asia jäisi mieleen, eikä haihtuisi loppukokeen jälkeen taivaan tuuliin.

Oppimisprosessin loppuvaiheessa on mainittu arvioinnin lisäksi reflektointi. Juuri tähän liittyy opitun asian merkitys, oppimisen mielekkyys. Uskon, että oppijan on itse oivallettava, mikä merkitys opitulla on hänen tulevaisuutensa kannalta, jotta motivaatio säilyy.

Laadukas oppimisprosessi edellyttää opettajalta ennen kaikkea huolellista suunnittelua, mutta myös sitä, että toteuttaa opetuksen oppijan tarpeet huomioiden.

Opetuksen suunnittelua ohjaavia oppimisen teorioita ja oppimiskäsityksiä

Webinaari 14.9.2017

1.2 Ymmärrät suunnittelua ohjaavia oppimisen teorioita ja oppimiskäsityksiä.

Opettajaryhmä oli koostanut muistin virkistykseksi eri oppimisnäkemyksistä taulukon, jonka olen kopioinut tähän alle. Oppimisnäkemykset ovat vaihdelleet historian eri aikoina, ja oppimiskäsityksissä on ollut omat trendinsä. Nykyisin vallalla on lähellä konstruktivismia ja sosiokonstruktivismia oleva käsitys oppimisesta.

Oppimis-näkemys	Behaviorismi	Kognitiiviset näkemykset	Humanismi	Konstruktivismi	Sosio-konstruktivismi
Tavoite	Tiedon jakaminen	Jäsennellyn tiedon välittäminen	Opettajan ja opiskelijan vuorovaikutus	Ymmärtämiseen auttaminen ja tukeminen	Käsitteellinen muutos
Opettajan rooli	Tiedon valmistelija ja jakaja	Tiedon jäsentäjä ja välittäjä	Ohjaaja ja valmentaja	Fasilitaattori, auttaja ja opastaja	Muutosagentti ja kehityksen alkuunpanija, edelläkulkija
Opetus	Tiedonvälitystä	Tiedollisen ristiriidan herättäminen ja oppimisprosessia loogisesti tukeva esitys	Vuorovaikutuksellinen, keskusteleva prosessi	Prosessimaista opetusta, jossa tavoitteena opiskelijoiden oppimisen tukeminen	Kehittävää, suuntaa näyttävää ja lähikehityksen vyöhykkeelle ohjaavaa opetusta
Opiskelijan rooli	Passiivinen vastaanottaja	Vastaanottaja, aktiivinen kokeilija	Osallistuja	Opiskelija vastaa omasta oppimisestaan	Opiskelija osallistuu yhteiseen oppimisprosessiin ja vastaa myös muiden oppimisesta
Sisältö	Sisältö on määritelty etukäteen opetussuunnitelmassa	Opettaja organisoi ja jäsentää opetussuunnitelmassa kuvatun sisällön opetusta varten	Opettaja etsii ja valitse sisällöt oman asiantuntemuksensa pohjalta	Sisällön määrittelevät ja sopivat opettaja ja opiskelija yhdessä	Opiskelijan itsensä määrittämä ja muodostama, muuttuva sisältö
Tieto	Opettajan omistama tieto. Tieto siirtyy opiskelijalle	Opettajan omistama tieto. Opiskelija saa tiedon oivaltamalla ja soveltamalla	Opettajan omistama tieto, jonka opiskelija löytää.	Opiskelija rakentaa itse oman tietonsa.	Sosiaalisesti yhdessä muiden kanssa konstruoitu tieto

Oppimisnäkemystä voimakkaammin opetusmenetelmän valintaan vaikuttaa opettajan valmiudet, kokeilunhalu ja kokemus, opiskelijan taso, motivaatio ja tottumus sekä opetettava aihe, sisältö ja tavoitteet. Oppimisympäristö vaikuttaa myös opetusmenetelmän valintaan: digiympäristössä, ja etenkin verkossa tapahtuvassa opiskelussa, sosiokonstruktivistinen oppimiskäsitys on varsin hyödyllinen perusta opetuksen suunnitteluun.

Erilaisista opetusmenetelmistä löytyi hyvä kaavio, jonka uskon olevan hyödyksi itselleni vielä tämän koulutuksen aikana.

Lähde: http://www.theseus.fi/bitstream/handle/10024/20098/jamk_1205827182_7.pdf?sequence=1

Opetuksen ja ohjauksen suunnittelua ohjaavat asiakirjat

Webinaari 14.9.2017

1.1 Tiedät opetuksen ja ohjauksen suunnittelua ohjaavat asiakirjat.

Opetuksen ja ohjaukseen suunnittelua ohjaavia asiakirjoja on valtavasti, eikä niitä käytännössä ole tyhjentävästi listattu minnekään. Saimme hiukan epämääräisistä lähteistä koottua jonkinlaisen listan, joka lopulta löytyi myös opetushallituksen sivuilta: http://www.oph.fi/opetustoimen_turvallisuusopas/lainsaadanto/opetusta_koskevat_normit. Sivun otsikkona on "opetustoimen turvallisuusopas" mutta sivupalkissa on pitkä lista linkkejä, jotka ohjaavat opetusta ja ohjausta sääteleviin asiakirjoihin.

Tärkein opetuksen suunnittelua ohjaavista asiakirjoista on opetussuunnitelma. Uusi perusopetuksen OPS säätelee peruskoulun ja lukioiden opetuksen sisältöjä ja tavoitteita. 

Muissa oppilaitoksissa on omat opintosuunnitelmansa, jotka perustuvat valtakunnallisiin tutkintojen perusteisiin:

“Valtakunnalliset tutkintojen perusteet ohjaavat kaikkea opetusta ja oppimista antamalla niille tavoitteet ja sisällöt. Valtioneuvosto päättää ammatillisen koulutuksen yleisistä valtakunnallisista tavoitteista sekä kaikille yhteisistä tutkinnon osista ja niiden laajuudesta. Ammatillista perus- ja aikuiskoulutusta koskevien säädösmuutosten (TUTKE 2) johdosta uudistetut ammatillisten perustutkintojen perusteet sekä muut määräykset tulivat voimaan 1.8.2015. Lisää säädösmuutoksia tuli voimaan 1.1.2016. Opetushallitus (OPH) johtaa ja ohjaa opetussuunnitelman laadintaa, joka pohjautuu yhteiskunnasta nouseviin muutostarpeisiin ja yhteistyöhön työelämän ja koulutuksen asiantuntijoiden kanssa. Tutkintojen perusteet antavat raamit paikallisesti laadittaville opetussuunnitelmille. Koulutuksen järjestäjä hyväksyy koulutusta varten opetussuunnitelman, joka perustuu edellä mainittuihin Opetushallituksen ”Ammatillisten perustutkintojen perusteisiin” (1). Lain nojalla annetun valtioneuvoston asetuksen (2) mukaan perustutkintoon johtavaan koulutukseen kuuluu ammatillisia tutkinnon osia ja niihin sisältyvää työssäoppimista sekä opinto-ohjausta, yhteisiä tutkinnon osia sekä vapaasti valittavia tutkinnon osia. Perustutkinnon perusteet on laadittu niin, että tutkinto tuottaa laaja-alaiset ammatilliset perusvalmiudet alan eri tehtäviin ja erikoistuneemman osaamisen sekä työelämän edellyttämän ammattitaidon yhdellä tutkinnon osa-alueella. (1) L 630/1998, 13§ (2) A 213/1999”

https://www.osao.fi/media/opetus-ja-arviointisuunnitelmat-01082015-alkaen/opetussuunnitelman-yhteinen-osa-ja-liitteet/opetussuunnitelman_yhteinen_osa_01082015_alk.pdf.

Ryhmämme perehtyi oman opiskelualamme opetussuunnitelmaan. Omassa oppilaitoksessamme ei ole yhteistä opetussuunnitelmaa, vaan jokaiselle alalle on omansa: http://www.oamk.fi/fi/koulutus/ammatillinen-opettajakorkeakoulu/ammatillinen-opettajakoulutus/opinnot-ja-opiskelu/opetussuunnitelma/

Oma opiskelumme perustuu henkilökohtaiseen opintosuunnitelmaan, eli HOPSiin, joka on tässä vaiheessa tärkein opetusta ja opiskeluamme ohjaava asiakirja.

Ammatillinen kohtaaminen

13.6.2017

Olen suorittanut Jyväskylän avoimessa yliopistossa kasvatustieteiden aineopintoihin kuuluvan kurssin "Vuorovaikutus ja kasvatussuhteiden eettiset ehdot", joka käsitteli pedagogista suhdeajattelua, valtasuhteita sekä tunteiden ja arvojen merkitystä kasvatuksessa.

Oppimistehtävä jakautui kurssikirjojen mukaan kolmeen osaan, joista tässä tiivistelmät:

Keskeisenä ajatuksena on se, että kasvatussuhde on vuorovaikutusta kahden tai useamman ihmisen välillä. Kasvatus tapahtuu pedagogisessa suhteessa - ei siis oppijassa tai opettajassa, vaan heidän välisessä suhteessaan (gap). Opettajan reflektointi ja se, että pohtii tietoisesti pedagogista suhdetta, jos itsessään parantaa sitä. Kun pedagogisesta suhteesta ja ryhmän dynamiikasta tulee tietoiseksi, ja sen nostaa tietoisesti esiin, se kehittyy ja sitä voi kehittää. Tämä pätee luonnollisesti myös muihin ihmissuhteisiin, kuten esimerkiksi työyhteisöön. Ihmisten välinen suhde tulee esiin kommunikaationa. (Bingham, C.W. & Sidorkin, A.M. (toim.) 2004. No education without relation. New York: Peter Lang. e-kirja.)

Myös valtasuhteilla on kasvatuksessa merkitystä: tieto on valtaa, ja tieto on aina jonkun omistamaa. Työssäni sanon: "On selvää, että tieto on valtaa, ja hankkimalla lisää tietoa saa lisää valtaa. Jakamalla tietoa voi jakaa myös valtaa, mutta pelkkä koulutus ei riitä — se on vain yksi tekijä järjestelmässä, jossa valtaa jaetaan." (Cervero, R.M., & Wilson, A.L. et al. 2001. Power in Practice. Adult Education and the Struggle for Knowledge and Power in Society. Jossey-Bass, Wiley, e-kirja.)

Kolmantena teema oli tunteet ja arvot. Lyhyesti ja karkeasti voisi sanoa, että tunteet ohjaavat oppimista ja arvot opettamista. Koska minua kiinnostaa auktoriteetti, keskityin oppimistehtävässäni erityisesti siihen. Puolimatkan kirjasta olen poiminut seuraavaa: "Tunteilla ja tunne-elämän kehityksellä on suuri merkitys oppimisessa: Ilman tervettä itsetuntoa, luottamusta omaan oppimiskykyynsä, on vaikea opiskella mitään, mikä vaatii pitkäjänteisyyttä. Kasvattajan oma arvokäsitys vaikuttaa merkittävästi siihen, miten kasvatettavan tunne-elämä kehittyy ja miten opettaminen sujuu. Parhaimmillaan pedagoginen suhde on silloin, kun siihen liittyy keskinäinen kunnioitus. Auktoriteetin avoimuus takaa sen, ettei tarvitse turvautua manipulointiin, jolloin myös terve irtautuminen auktoriteeteistä — ”aikuistuminen” — on helpompaa." (Puolimatka, T. 2011. Kasvatus, arvot ja tunteet. Toinen uudistettu painos. Suunta-kirjat)

Kurssisuoritukseni (23 sivua) löytyy täältä.

Kestävä kehitys opettajan työssä

6.6.2017

Työryhmä Halti esitteli ensiksi kestävän kehityksen käsitteiden merkityksen ekologiselta, taloudellisesta, kulttuuriselta ja sosiaaliselta näkökulmalta. Alustus oli selkeä ja laaja-alainen.

Kestävän kehityksen käsite oli jaettu neljään osa-alueeseen:

• Ekologinen, johon kuuluu biologisen monimuotoisuuden ja ekosysteemien toimivuuden säilyminen, ihmisen hyvinvoinnin perusta, maapallon elinkelpoisuus tuleville sukupolville sekä energiatehokkuus ja ympäristönsuojelu.
• Taloudellinen, johon kuuluu talouden tasapainoinen kasvu, ylikulutuksen estäminen/vähentäminen, tulevien sukupolvien ja ympäristön kantokyvyn huomioiminen.
• Kulttuurinen, johon kuuluu kulttuuri-identiteetin vahvistaminen, eri kulttuurien arvostus ja säilyminen, elinympäristön vaaliminen, monimuotoisuuden hyväksyminen, kulttuuriperinnön säilyttäminen ja vuoropuhelu kulttuurien välillä.
• Sosiaalinen, johon kuuluu ihmisarvo, hyvinvointi, eriarvoisuuden poistaminen, perusoikeuksien toteutuminen, riittävä toimeentulo, asianmukainen terveydenhuolto ja mahdollisuus koulutukseen.

Alustuksen  jälkeen kävimme keskustelua esimerkkitapausten tiimoilta. Työryhmä oli laatinut hyviä esimerkkikysymyksiä, joissa jouduttiin punnitsemaan asiaa monelta eri kannalta.

Lopuksi oli roolileikki, jossa oppilaitoksen keketyöryhmän eli kestävän kehityksen työryhmän piti esimerkkitoimenpiteitä sosiaalisen kestävän kehityksen teemavuoteen oppilaitoksessa. Tämä roolileikki oli kiva idea, ja poiki mukavasti keskustelua.

Olen aktiivinen politiikassa, vihreissä, joten kestävän kehityksen periaateet ovat minulle tuttuja yhteiskunnallisina käsitteinä. Olinkin ilahtunut siitä, että työryhmä esitteli itsestäänselvinä totuuksina oman puolueeni keskeisiä poliittisia periaatteita (ja tavoitteita), joita olen tottunut pitämään yhteiskunnallisesti kiistanalaisina - arvoja, joita joudun puolustamaan politiikan parissa toimiessani. Ensinnäkin sain hyvän muistutuksen siitä, miten yhteiskunnallisessa kuplassa eläminen (tässä tapauksessa politiikasta kiinnostuneiden kuplassa) vääristää näkemyksiä. Toiseksi tehtävien myötä sain pohtia, miten kestävän kehityksen periaatteita sovelletaan käytännön opetustyössä.

Ammattietiikka ja eettiset periaatteet

6.6.2017

Ammattietiikka ja eettiset periaatteet 

• Ammattietiikka on ammatin laadunvalvontaa. Ammatti edellyttää, että opettajat toimivat korkeaa ammattietiikkaa noudattaen ja luottamuksen arvoisesti.
• Opettajan eettisten periaatteiden tarkoitus on tuoda näkyväksi ja tiedostetuksi opettajan työhön liittyvä eettisyys.
• Opettajan eettisten periaatteiden tärkeä lähtökohta on YK:n ihmisoikeuksien julistus.
• Koulu ei vain opeta. Se ohjaa lapsen kasvua ja kehitystä yhdessä kodin kanssa.

Työryhmä Elbrus esitteli selkeillä kaavioilla, mistä opettajan ammattietiikka muodostuu, hänen omista arvoistaan, yhteiskunnallisista arvoista, ja siitä, mihin kaikkeen se kohdistuu.

 ⇒

(Tein kaaviot itse popplet.com-palvelussa, käyttäen työryhmän tekemiä kuvia mallina.)

Tämän jälkeen ryhmässä keskusteltiin esimerkkitapausten avulla etiikan käytännön soveltamisesta opetuksessa. OAJ:n sivuilta löytyy kattavasti tietoa opettajan ammattietiikasta.

Lisäksi kuuntelimme Comeniuksen valan Arno Kotron lukemana, mutta sitä käsittelen erillisessä tekstissä, koska oma opetuksemme oli siitä.

Itse olen paljonkin pohtinut opettajan ammattietiikkaa myös osana suorittamaani kurssia "Vuorovaikutus- ja kasvatussuhteiden eettiset ehdot". On hyvä tiedostaa, miten moni asia vaikuttaa opetustapahtumaan ja opettajan työhön, ja tietoisesti pohtia sitä säännöllisesti, jolloin se ei pääse unohtumaan, eikä itse opettajana sokeudu omalle rajallisuudelleen.

Suomen koulutusjärjestelmä

6.6.2017

Suomen koulutusjärjestelmä

Ryhmä Annapurna esitteli koulutusjärjestelmän yksinkertaisella kaaviolla. Tämän jälkeen keskustelimme vaihtoehtoisista tavoista suorittaa opintoja. Niitä ovat:

• peruskoulun suorittaminen: kotona, sairaalakoulussa, aikuisena
• toinen aste: osaamisperusteinen opiskelu (HOPS), oppisopimus
• korkea-aste: avoimen yliopiston väylä, opintoja ulkomailla, avoin amk, monimuotokoulutus

Toisena keskusteluaiheena oli alan vaihtaminen aikuisena ja elinikäinen oppiminen. Tästä kävimmekin enemmän keskustelua, koska aihe on meille läheinen. Keskustelun pohjana oli 18.4.2017 Helsingin Sanomissa julkaistu artikkeli. Toin esiin, että yrittäjällä alan vaihtaminen on vaikeampaa, koska jo ennen nykyhallituksen tekemiä heikennyksiä aikuisopintotukeen yrittäjä ei saanut ansiosidonnaista opintotukea vaan ainoastaan perusosan, minkä lisäksi tulorajat estävät tehokkaasti elannon tienaamisen, vaikka olisikin opiskelun ohessa mahdollisuus työskennellä.

Kyseessä oli ensimmäisen webinaarin ensimmäinen osuus, ja epäselvyyksistä johtuen olin ainoa opiskelija "ryhmässä". Siksi keskusteluosuus ei oikein toiminut, kun keskustelijoina olivat vain opetteja ja yksi opiskelija. Palautteessani ehdotinkin, että etukäteen kannattaa kehittää enemmän kysymyksiä, joista keskustella, ja joihin ehkä hakea vastauksia.

Comeniuksen vala ja sen merkitys laajemmin

6.6.2017

Opetusalan eettinen neuvottelukunta laati opettajan eettiseksi ohjenuoraksi valan, jolle annettiin nimi peruskoulun isäksi kutsutun, 1600-luvulla eläneen kasvatusfilosofi Johan Comeniuksen mukaan. Vala julkistettiin Educa-messuilla Helsingissä tammikuussa 2017. Vala ei velvoita sen lausujaa juridisesti, mutta sitä voi pitää lääketieteessä käytettävään Hippokrateen valaan verrattavana.

"Opettajien vala painottaa oikeudenmukaisuutta, kaikkien yhtäläistä ihmisarvoa ja kasvurauhaa." Tietoja valasta sekä video, jossa opetusalan eettisen neuvottelukunnan puheenjohtaja, kirjailija Arno Kotro lukee sen, löytyy Oaj:n nettisivuilta, täältä.
Koska vala on on niin tuore, sen käytännön merkityksestä on vielä vaikea sanoa mitään. Ryhmämme opetuksessa kävimme keskustelua seuraavista kysymyksistä:

• Onko Comeniuksen vala tarpeellinen? Jos on, niin mikä sen merkitys on?
• Mitä tarkoittaa täyteen ihmisyyteen kasvaminen?
• Voiko Comeniuksen vala toteutua totalitaarisessa diktatuurissa? Miksi, tai miksi ei? 
• Valan julkaisemisen yhteiskunnallinen konteksti? 
• Miten/millä keinoin pystyt itse käytännössä noudattamaan valan sisältöä? 
• Näkyykö se eri tavoin eri kohderyhmien / eri ikäisten opettamisessa?’
• Miten toimia, jos ilmenee ristiriitaa opettajan valan edustamien arvojen ja esim. oppilaan perheen arvojen välillä?

Omassa ryhmässäni pohdimme myös sitä, onko vala jotenkin erityisen ajankohtainen juuri nyt, vallitsevassa yhteiskunnallisessa tilanteessa. Onko opettajien etiikka vaarassa näinä aikoina?

Itse opetus sujui hyvin: käytimme Comeniuksen valan esittelemiseen videota ja Kahoot-peliä (jonka minä olin tehnyt) ja keskustelun innoittajana oli lyhyt video Mervista opettamassa pientä poikaa sekä valokuva Pohjois-Koreasta.

Saamamme palaute oli hyvää, sekä videoista että Kahootista pidettiin. Olimme ensimmäisen webinaarin viimeinen opetusryhmä, ja siksikin valitsimme aiheeseen hieman kevyemmän lähestysmistavan. Minua itseäni ensikokemus innosti.

Johan Amos Comenius, 1592-1670

Taustastani ja tavoitteistani

Olen suorittanut viime vuorituhannen puolella filosofian maisterin tutkinnon. Pääaineenani minulla oli silloisessa Joensuun yliopistossa (nyk. Itä-Suomen yliopisto) yleinen kirjallisuustiede, ja sivuaineina englanti ja suomi. Aloitin opintoni Savonlinnan kääntäjänkoulutuslaitoksella opiskellen venäjää, mutta se osoittautui minulle liian työlääksi kieleksi, ja koska kaipasin muutoinkin elämäntilanteessani tuolloin muutosta, hain ja sain siirron Joensuuhun, kulttuurintutkimuksen laitokselle.

Opiskeluaikana olin varma, että ainakaan opettajaksi en koskaan ala. Elämässä tulee kuitenkin eteen kaikenlaisia muuttujia, ja leipäni eteen olen taipunut opettamaan jopa yläasteella, jota nuorena pidin maanpäällisenä helvettinä työpaikkana. Pääosin olen opettanut kansalaisopistoissa aikuisia, mutta myös lukiossa ja peruskouluissa olen ollut sijaisena. Päätös hankkiutua opettajaksi syntyi jo aikaisemmin, mutta yrittäjä/kääntäjänä minua vaivaa jatkuva aikapula, joten prosessi on edennyt hitaasti. Sain kasvatustieteen perusopinnot suoritettua Oulun avoimessa yliopistossa 2015, ja olen suorittanut jopa yhden kasvatustieteen aineopintoihin kuuluvan kurssin Jyväskylän avoimessa yliopistossa.

Ja vasta nyt pisteeni riittivät ammatilliseen täydennyskoulutukseen.

Toimin keväällä 2016 turvapaikanhakijoiden suomen kielen ja kulttuurin opettajana SPR:n hätämajoitusyksikössä. Silloin tavoitteekseni vahvistui tulla S2-opettajaksi, eli opettamaan suomea toisena kielenä. Olen työskennellyt kääntäjänä yli 20 vuotta, ja kääntäjälle oman äidinkielen osaaminen on tärkeintä. Uskon, että tästä kokemuksesta on minulle hyötyä työssä suomen kielen opettajana.

Minusta on hienoa, että meillä Suomessa aikuinen ihminen voi päästä opiskelemaan ilmaiseksi uutta ammattia itselleen. Opetus Oulun ammattikorkeakoulussa on korkeatasoista, ja etäopiskeluryhmässä pääsen suoraan käsiksi tulevaisuuden opetusvälineisiin ja menetelmiin, joita verkossa voi käyttää. Olen onnekas ihminen, kun olen saanut tämän mahdollisuuden. Ainoa kompastuskiveni tässä projektissa on jo aiemmin mainittu aikapula: yrittäjän on tehtävä töitä silloin kun niitä on tarjolla, ja usein on sellainen tilanne, että työt kasautuvat tietyille ajanjaksoille, eikä asiakas voi odottaa. Välillä joudun varastamaan opiskeluajan yöunista, mutta taas toisaalta välillä minulla voi pitkiäkin jaksoja, jolloin voin täysin keskittyä opiskeluun.