Ammattillisessa peruskoulutuksessa opiskelijan arviointia säätelevä laki: http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1998/19980630
Opiskelijan arvioinnilla ohjataan ja kannustetaan opiskelua, kehitetään opiskelijan edellytyksiä itsearviointiin, rakennetaan tietoa opiskelijan osaamisesta sekä varmistetaan perustutkinnon tai opetussuunnitelman perusteiden ammattitaitovaatimusten ja osaamistavoitteiden saavuttaminen.
Ammattikorkeakoulut päättävät itse opiskelija-arvioinnista osana arviointisääntöään -
Arvioinnin toteuttaminen, arviointiasteikot ja niiden soveltaminen, arviointitilaisuus, arviointituloksista tiedottaminen ja rekisteröinti, arvosanan korottaminen ja arvioinnin oikaiseminen (Ammattikorkeakoululaki 14.11.2014, http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2014/20140932, VN:n asetus ammattikorkeakoulusta 8.12.2014/1129 http://www.finlex.fi/fi/laki/alkup/2014/20141129)
Suoritin opetusharjoitteluni toteuttamalla Oulun ammattikorkeakoulussa kurssin "English for media sector" visuaalisen suunnittelun ensimmäisen vuoden opiskelijoille. Kuten Oamk:n arviointiohjeissa todetaan, "ammattikorkeakoulututkinto on työelämälähtöinen korkeakoulutukinto." Näin ollen opetuksen tavoitteena on, "että tutkinnon suorittaneella on (A 1129/2014):
1) laaja-alaiset käytännölliset perustiedot ja -taidot sekä teoreettiset perusteet toimia työelämässä oman alansa asiantuntijatehtävissä;
2) valmiudet seurata ja edistää oman ammattialansa kehittymistä;
3) edellytykset oman ammattitaidon kehittämiseen ja elinikäiseen oppimiseen;
4) riittävä viestintä- ja kielitaito oman alansa tehtäviin sekä kansainväliseen toimintaan ja yhteistyöhön."
(http://www.oamk.fi/opinto-opas/opiskelu-oamkissa/osaamisen-arviointi)
Kurssin tavoitteena on: "Opiskelija osaa toimia media-alan monikulttuurisessa ja kansainvälisessä työympäristössä ja verkostoissa suullisesti ja kirjallisesti. Hän hallitsee työssä tarvittavan oman ammattialansa kielitaidon ja pystyy seuraamaan oman alansa kehitystä englanninkielisistä julkaisuista."
Kurssin sisältönä oli työelämälähtöisiä harjoituksia, joissa opiskelijat joutuivat käyttämään kieltä sekä kirjoitettuna, luettuna, kuunneltuna että puhuttuna. Kurssin aikana he mm. seurasivat sosiaalisessa mediassa oman alansa ammattilaista kiinnittäen huomiota siihen, miten tämä käytti sosiaalista mediaa markkinointiin. He kirjoittivat kirjeitä ja sähköpostiviestejä, osallistuivat roolipeleihin, joissa verkostoiduttiin, haettiin töitä ja kokoustettiin, ja lukivat englanninkielisiä artikkeleita omalta alaltaan. Koko opetus tapahtui englanniksi.
Kurssin aikana seurasin tuntiaktiivisuutta, ja annoin palautetta sekä yhdessä että yksilöllisesti heidän kirjoitustehtävistään. Ryhmäkeskustelujen ja esiintymisten aikana tarkkailin opiskelijoiden kykyä käyttää kieltä ja autoin esim. ääntämisessä.
Opiskelijat tekivät kurssin lopuksi kirjallisen kokeen ja palauttivat videoportfoliot, jotka arvosteltiin. Muista tehtävistä arvostelu oli hyväksytty-hylätty. Suoritimme arvostelun yhdessä ohjaavan opettajan kanssa. Kielitaidon arvioimiseen Oamk:ssa on oma arviointikehikkonsa, joka perustuu eurooppalaiseen viitekehykseen, ja jonka peruustella arvioimme mm. miten opiskelija käyttää oman alansa sanastoa, millaisia rakenteita hän käyttää, kuinka sujuvasti hän käyttää kieltä, miten hyvin hän ymmärtää luettua tekstiä.
(Kieliä koskeva yhteinen eurooppalainen viitekehys:
(Oamkin arviointikehikko kieliopinnoille:
http://www.oamk.fi/opinto-opas/oj_arviointi_kielet.php?taso=0&kohde2=2)
Kurssi oli aika lyhyt, eikä opetustuntien aikana ollut mahdollista antaa palautetta yksilöllisesti. Vakituisena opettajana voisi varmaankin antaa arvioinnin myös suullisesti, mikä varmaankin olisi opiskelijan kannalta hyödyllistä. Mielestäni etenkin kielitaidon kehittämisen kannalta rakentavalla palautteella on suuri merkitys, koska ihminen ei välttämättä itse huomaa esim. lausunvansa väärin. Lisäksi monelle olisi hyödyllistä tietää, mikä heidän oma heikko kohtansa on. Kun kurssin aluksi kysyin opiskelijoilta, mitä he itse odottavat kurssilta, moni mainitsi kieliopin, vaikka harvalla oli puutteita kielioppitaidoissa.
Uskoakseni suurimmalla osalla opiskelijoista oli tavoitteena saada kurssista suoritusmerkintä, eikä arvosanalla ollut niin suurta merkitystä. Itse näkisinkin hyödyllisempänä sen, että kurssista annettaisiin sanallista palautetta,jolloin opettaja voisi antaa vinkkejä siitä, miten opiskelija voisi kielitaitoaan kehittää.
