Opetushallitus tukee koulujen ja oppilaitosten kansainvälisyyttä erilaisin ohjelmin ja hankkein (https://www.oph.fi/opetushallitus/kansainvalinen_toiminta). Yleisimpiä kansainvälisen toiminnan muotoja ovat opiskelija- ja opettajavaihdot sekä erilaiset kansainväliset vertaisverkostot. OAMK:ssa, kuten muissakin ammattikorkeakouluissa KV-toiminta on hyvin laaja-alaista: opiskelija-, harjoittelija-, opettaja- ja henkilöstövaihdon lisäksi on opetuksen ja opetussuunnitelmien kehittämistä, opetus-, tutkimus- ja kehitystyötä yhteistyökumppaneiden kanssa, toimintaa yhteistyöverkostoissa sekä kokonaan englanninkieliset tutkinto-ohjelmat. (http://www.oamk.fi/fi/tietoa-oamkista/nain-toimimme/kansainvalisyys/)
 |
| Kuva Opetushallituksen julkaisusta "Kansainvälisyys - Juhlapuheista koulun arkeen" -julkaisusta. |
Erilaiset vaihto-ohjelmat tarjoavat opiskelijoille mahdollisuuden avartaa maailmankuvaa, saada erilaista opetusta, itsenäistyä, oppia kieliä ja luoda kansainvälisiä verkostoja tulevaisuuden varalle. Tämä kaikki sekä lisää yksittäisen ihmisen arvoa työmarkkinoilla että siten vahvistaa Suomen asemaa maailmanmarkkinoilla. Opettajille, harjoittelijoille ja muulle henkilökunnalle vaihto tarjoaa myös mahdollisuuden parantaa ja tehostaa omaa toimintaansa, kun pääsee tutustumaan erilaisiin toimintatapoihin muualla maailmassa.
Monikulttuurisuus suomalaisissa oppilaitoksissa
Monikulttuurisuus on osa oppilaitoksen jokapäiväistä toimintaa, ei irrallinen osa, jota hoidetaan silloin kun on aikaa ja resursseja. Se koskee myös niitä oppilaitoksia, joissa ei ole maahanmuuttaja- tai vaihto-opiskelijoita. Monikulttuurisuus ja kansainvälisyys ovat tulevaisuuden menestystekijöitä kaikilla elämän aloilla: Suomessa maahanmuuttajataustaisten osuus väestöstä kasvaa koko ajan, ja yhä enemmän meidän on suunnattava toimintaamme rajojen ulkopuolelle. Oppilaitosten johdossa ja henkilökunnassa tämä on otettava huomioon: opettajanhuoneen asenneilmapiiri heijastuu suoraan luokkahuoneisiin. Opettajilla, jotka ovat avainasemassa, on oltava riittävät valmiudet ja resurssit toteuttaa monikulttuurisuuden vaatimuksia oppilaitoksissa.
Kun Suomeen tuli vuosina 2015-16 paljon turvapaikanhakijoita, heille järjestettiin suomen kielen ja kulttuurin koulutusta. Olin itsekin eräässä väliaikaisessa yksikössä opettajana. Moni silloin kyseenalaisti sen, miksi ihmisille, joista suurin osa on vain väliaikaisesti Suomessa, opetetaan kieltä ja kulttuuria. Kun ihminen, joka on ollut Suomessa joko turvapaikanhakijana tai vaihto-opiskelijana tai jostain muusta syystä, aikanaan palaa kotimaahansa, hän tietää Suomesta enemmän kuin maanmiehensä keskimäärin. Hän todennäköisesti tuntee erityistä sympatiaa maatamme kohtaan, vaikka ei olisi oppinut kuin muutaman sanan suomea, jos hänelle on tarjottu koulutusta ja nähty se vaiva, että on kerrottu maamme kulttuurista ja yhteiskunnasta. Hän on silloin osa Suomen maailmanlaajuista verkostoa, ja voi osoittautua esimerkiksi kansainvälisessä kaupassa hyvinkin tuottavaksi sijoitukseksi.
Maahanmuuttajaopiskelijoiden mukanaolo suomalaisissa luokissa ja ryhmissä avartaa opiskelijoiden maailmankuvaa ja tarjoaa mahdollisuuden harjoittaa kielitaitoa käytännössä. Maahanmuuttajaopiskelijoille suunnattu englanninkielinen opetus palvelee myös suomenkielisiä opiskelijoita, jotka esimerkiksi havittelevat kasanivälistä uraa tai jalko-opintoja ulkomailla. Itse pidän kansainvälisyyttä ja monikulttuurisuutta rikkautena, joka tukee samalla oman kulttuurimme erityispiirteiden säilymistä ja esiintuomista: usein tarvitaan ulkopuolisen silmät näkemään se, mikä omassa kulttuurissa on kaunista ja erikoista.
