Kaikessa julkisessa toiminnassa on noudatettava tarkoin lakia." (perustuslaki 2§, 3. momentti). Opetustoiminta on julkista toimintaa, joten periaate pätee siihen.
Opetusta ohjaavia lakeja on paljon:
Laki ammatillisesta koulutuksesta (531/2017)
Ammattikorkeakoululaki (932/2014)
Yliopistolaki (558/2009)
Laki taiteen perusopetuksesta (633/1998)
Laki vapaasta sivistystyöstä (632/1998)
Asetus opetustoimen henkilöstön kelpoisuusvaatimuksista (986/1998)
Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki (1287/2013)
Niiden lisäksi on tietenkin noudatettava monia muita julkiseen valtaan liittyviä lakeja, kuten
Suomen perustuslaki (731/1999)
Hallintolaki (434/2003)
Laki viranomaisten toiminnan julkisuudesta (621/1999)
Henkilötietolaki (523/1999)
Lastensuojelulaki (417/2007)
Tekijänoikeuslaki (404/1961)
Työsopimuslaki (55/2001)
Laki kunnallisesta viranhaltijasta (304/2003)
Lait löytyvät osoitteesta finlex.fi.
Miten hyvän hallinnon periaatteiden noudattaminen näkyy opettajan käytännön työssä?
Hallintolain 6§ sanoo: "Viranomaisen on kohdeltava hallinnossa asioivia tasapuolisesti sekä käytettävä toimivaltaansa yksinomaan lain mukaan hyväksyttäviin tarkoituksiin. Viranomaisen toimien on oltava puolueettomia ja oikeassa suhteessa tavoiteltuun päämäärään nähden." Tämä periaatteen soveltaminen opetustyössä on helppo hahmottaa: opettajan on oltava tasapuolinen ja oikeudenmukainen kaikkia kohtaan. Muita periaatteita ovat palveluperiaate, palvelun asianmukaisuus, neuvontavelvoite, hyvä kielenkäyttö ja yhteistyö eri viranomaisten kesken.
Hallintolain 6§ sanoo: "Viranomaisen on kohdeltava hallinnossa asioivia tasapuolisesti sekä käytettävä toimivaltaansa yksinomaan lain mukaan hyväksyttäviin tarkoituksiin. Viranomaisen toimien on oltava puolueettomia ja oikeassa suhteessa tavoiteltuun päämäärään nähden." Tämä periaatteen soveltaminen opetustyössä on helppo hahmottaa: opettajan on oltava tasapuolinen ja oikeudenmukainen kaikkia kohtaan. Muita periaatteita ovat palveluperiaate, palvelun asianmukaisuus, neuvontavelvoite, hyvä kielenkäyttö ja yhteistyö eri viranomaisten kesken.
Voisi helposti kuvitella, että edellä mainitut periaatteet ovat itsestäänselvyyksiä opetustyössä, mutta hyvin usein kuulee niitä rikotun jopa perusopetuksen puolella.
Kooste opiskelijan oikeuksista löytyy täältä. Seuraavassa kuvassa on koottu keinoja, joilla opettaja voi varmistaa, että opiskelijan oikeusturva toteutuu:
Kooste opiskelijan oikeuksista löytyy täältä. Seuraavassa kuvassa on koottu keinoja, joilla opettaja voi varmistaa, että opiskelijan oikeusturva toteutuu:
Lakien noudattaminen ei aina ole niin itsestäänselvää kuin voisi kuvitella, vaikka ei ottaisikaan huomioon erityistapauksia. Itse ajattelen niin, että opettajan tehtävä opetuksen ohella on myös tuoda esille se tosiseikka, että toiminta perustuu lakeihin ja asetuksiin. Ei voi olettaa, että opiskelija automaattisesti tuntisi itseään koskevat lait, mutta opettajan työhön puolestaan kuuluu pysytellä ajan tasalla niiden suhteen.
1.1.2018 voimaan astuneessa laissa ammatillisesta koulutuksesta säädetään mm. seuraavaa opiskelijan velvollisuuksista: "Opiskelijan tulee osallistua henkilökohtaisen osaamisen kehittämissuunnitelman mukaisesti opetukseen sekä näyttöihin ja muuhun osaamisen osoittamiseen, jollei hänen poissaololleen ole perusteltua syytä. [--] Opiskelijan on suoritettava tehtävänsä tunnollisesti ja käyttäydyttävä asiallisesti." (94§).
Opiskelijaa koskevat myös salassapitosäännökset. Opettajan työn tueksi löytyy tietosuojakysymyksistä erityinen julkaisu:
http://www.oph.fi/download/152370_julkisuus_ja_tietosuoja_opetustoimessa.pdf
Siellä sanotaan seuraavaa: "Lähtökohtaisesti kaikki viranomaisen asiakirjat ovat julkisia. Oikeus saada tieto viranomaisen julkisesta asiakirjasta on jokaisen perusoikeus. Myös oikeus yksityisyyteen eli yksityiselämään ja henkilötietojen suojaan ovat perusoikeuksia."
EU:n yleinen tietosuoja-asetus (GDPR) astui voimaan 25.5.2018. Sen tavoitteena on ajantasaistaa ja yhtenäistää tietosuojan sääntelyä EU:ssa. Se koskee pääsääntöisesti kaikkia yksityisiä ja julkisia organisaatioita, jotka ovat rekisterinpitäjiä tai henkilötietojen käsittelijöitä, eli myös oppilaitoksia. Uutta entiseen henkilötietolakiin verrattuna on se, että se on aiempaa yksityiskohtaisempi, siihen liittyy läpinäkyvyys ja osoitusvelvollisuus mm. dokumentoimalla, julkisissa organisaatioissa on oltava tietosuojavastaava ja tietomurroista on tehtävä ilmoitus. Linkistä löytyy KM Harto Pönkän esitys aiheesta.https://www.slideshare.net/hponka/henkiltiedot-eun-tietosuojaasetus-ja-tietoturva-opetuksessa
Linkkivinkkejä:
Opetus- ja kulttuuriministeriö: minedu.fi
Opetushallitus: oph.fi
OAJ: oaj.fi
Tekijänoikeusasioita:
Opentekoa: opentekoa.fi
Operight: operight.fi
Kopiraitti: kopiraitti.fi
http://www.oph.fi/download/152370_julkisuus_ja_tietosuoja_opetustoimessa.pdf
Siellä sanotaan seuraavaa: "Lähtökohtaisesti kaikki viranomaisen asiakirjat ovat julkisia. Oikeus saada tieto viranomaisen julkisesta asiakirjasta on jokaisen perusoikeus. Myös oikeus yksityisyyteen eli yksityiselämään ja henkilötietojen suojaan ovat perusoikeuksia."
EU:n yleinen tietosuoja-asetus (GDPR) astui voimaan 25.5.2018. Sen tavoitteena on ajantasaistaa ja yhtenäistää tietosuojan sääntelyä EU:ssa. Se koskee pääsääntöisesti kaikkia yksityisiä ja julkisia organisaatioita, jotka ovat rekisterinpitäjiä tai henkilötietojen käsittelijöitä, eli myös oppilaitoksia. Uutta entiseen henkilötietolakiin verrattuna on se, että se on aiempaa yksityiskohtaisempi, siihen liittyy läpinäkyvyys ja osoitusvelvollisuus mm. dokumentoimalla, julkisissa organisaatioissa on oltava tietosuojavastaava ja tietomurroista on tehtävä ilmoitus. Linkistä löytyy KM Harto Pönkän esitys aiheesta.https://www.slideshare.net/hponka/henkiltiedot-eun-tietosuojaasetus-ja-tietoturva-opetuksessa
Linkkivinkkejä:
Opetus- ja kulttuuriministeriö: minedu.fi
Opetushallitus: oph.fi
OAJ: oaj.fi
Tekijänoikeusasioita:
Opentekoa: opentekoa.fi
Operight: operight.fi
Kopiraitti: kopiraitti.fi
