Opettajan työhön liittyvät verkostot

9.2 Tiedät opettajan työhön liittyviä sisäisiä ja ulkoisia verkostoja ja niiden toimintoja.

Ammattikorkeakoulujen kieltenopetuksessa on erityispiirteitä, jotka lisäävät verkostoitumisen merkitystä opettajalle. Ensinnäkin opiskelijoiden pohjalla oleva kielitaito on hyvin eri tasoista, koska osa opiskelijoista on tullut suoraan lukiosta, osa peruskoulupohjalta, ja osa voi olla valmiiksi korkeasti koulutettuja tai ollut työelämässä kauan. Toiseksi kielenopetuksen tavoitteet perustuvat kunkin ammattialan erityisiin vaatimuksiin. Usein opettaja joutuu itse rakentamaan kurssin sisällön ja materiaalit vähäisillä resursseilla, jolloin yhteistyö muiden kieltenopettajien kanssa on ensiarvoisen tärkeää jo itse opetuksen kannalta.

Opettajan sisäisiä verkostoja ovat työtoverit, kollegat: muut kieltenopettajat, mutta myös muiden aineiden opettajat, joiden materiaaleja ja harjoituksia voi käyttää myös kielenopetuksessa hyväksi. Lisäksi sisäisiä verkostoja ovat oppilaitoksen koko organisaatio (kuraattorit, terveydenhoitajat yms.) sekä mahdolliset muut saman kunnan alueella toimivat oppilaitokset, tai samaan konserniin kuuluvat oppilaitokset.

Verkostojen merkitys opettajalle ei ole vain materiaalinen: se, että on mahdollisuus käyttää samoja materiaaleja ja opetuskeinoja, vaan myös henkinen. On tärkeää päästä puhumaan opetuksesta muiden opettajien kanssa.

Nykytekniikan avulla opettajien on kohtuullisen helppo hyödyntää myös ulkoisia verkostoja, eikä aina tarvitse matkustaa pois kotipaikkakunnalta seminaariin tms. tavatakseen oman alan kollegoita. Esimerkiksi Euroopan unionin Erasmus-ohjelmien kautta on mahdollista luoda suhteita eurooppalaisiin kollegoihin. Opetusharjoittelupaikassani Oamk:n Kotkantien kampuksessa sattui harjoittelujaksoni ajalle opettajavierailu (International Teacher and Staff Exchange Week), jonka puitteissa myös minun kurssillani vieraili slovakialainen opettaja.

Muita ulkoisia verkostoja ovat mm. erilaiset opettajajärjestöt. Suomessa ammattikorkeakoulujen kieltenopettajilla on ollut vuodesta 1998 asti yhteistyöverkosto, joka alkoi yliopettajien vuotuisilla tapaamisilla, mutta koska kaikissa ammattikorkeakouluissa ei ollut kielten yliopettajia, se muuttui kielten ja viestinnän vastuuopettajien verkostoksi. Se kokoontuu pääsääntöisesti pari kertaa vuodessa. Verkosto ja sen asiantuntijatiimi ylläpitää amk-kieltenopetuksen käytäntösuosituksia. Lisäksi eri kielissä on omia verkostojaan, joista vakiintuneimmat ovat suomen ja viestinnän opettajien verkosto sekä ruotsinopettajien verkosto. Lisäksi on vielä Ammattikielten- ja viestinnän yhdistys Proflang ry, johon voivat liittyä myös yrityssektorin kielikouluttajat, kielenkääntäjät, viestinnän ammttilaiset ja tutkijat.

Itse hyödynsin harjoittelussani toisen aineen, eli vektorigrafiikan, opettajan teettämää harjoitustyötä, ja tein yhteistyötä ao. opettajan kanssa tutustuessani ryhmään ennen kurssin alkua. Lisäksi sain ideoita toisen ammattialan englannin opettajalta Oamk:ssa.

Lähde: Ahvenainen, T. (2019). Opettajaverkostot ja hankkeet ammattikorkeakoulujen kielten ja viestinnän opetuksen pedagogisen kehittämisen moottoreina. Kieli, koulutus ja yhteiskunta, 10(4). https://www.kieliverkosto.fi/fi/journals/kieli-koulutus-ja-yhteiskunta-toukokuu-2019/opettajaverkostot-ja-hankkeet-ammattikorkeakoulujen-kielten-ja-viestinnan-opetuksen-pedagogisen-kehittamisen-moottoreina