Oppimisprosessin merkitys opetuksen ja ohjauksen suunnittelussa

Webinaari 14.9.2017

Oppimisprosessin vaiheet ovat:

1. Aktivoituminen
2. Oppimistarpeen tunnistaminen
3. Motivoituminen
4. Tiedonhankinta
5. Sisäistäminen
6. Soveltaminen käytäntöön
7. Reflektointi ja arviointi

"Oppiminen harvoin lähtee koskaan nollatilanteesta, vaan jokaisella on aina jonkinlaista ennakko-osaamista tai kokemusta asioihin. Oppimisprosessin alussa on tärkeää selvittää ja tunnistaa, mikä on nykyhetken osaaminen, käsitys ja ymmärrys aiheesta."

Opettajalle olisi varmasti myös hyödyllistä tiedostaa, mikä opiskelijan tavoite on. Laadukas oppimisprosessi vaatii motivaatiota, ja jos opiskelijalla itsellään ei ole motivaatiota, on opettajan erittäin vaikea kannustaa opiskelijaa, jos ei tiedä tämän tavoitetta.

Laadukas oppimisprosessi ei sisällä vain tiedon hankkimista/saamista, ja sen sisäitämistä, vaan myös sen soveltamista käytäntöön. Tähän lisäisin itse vielä, että oppijan on oivallettava, mikä merkitys hänen oppimallaan on, jotta motivaatio säilyisi, ja jotta opittu asia jäisi mieleen, eikä haihtuisi loppukokeen jälkeen taivaan tuuliin.

Oppimisprosessin loppuvaiheessa on mainittu arvioinnin lisäksi reflektointi. Juuri tähän liittyy opitun asian merkitys, oppimisen mielekkyys. Uskon, että oppijan on itse oivallettava, mikä merkitys opitulla on hänen tulevaisuutensa kannalta, jotta motivaatio säilyy.

Laadukas oppimisprosessi edellyttää opettajalta ennen kaikkea huolellista suunnittelua, mutta myös sitä, että toteuttaa opetuksen oppijan tarpeet huomioiden.

Opetuksen suunnittelua ohjaavia oppimisen teorioita ja oppimiskäsityksiä

Webinaari 14.9.2017

1.2 Ymmärrät suunnittelua ohjaavia oppimisen teorioita ja oppimiskäsityksiä.

Opettajaryhmä oli koostanut muistin virkistykseksi eri oppimisnäkemyksistä taulukon, jonka olen kopioinut tähän alle. Oppimisnäkemykset ovat vaihdelleet historian eri aikoina, ja oppimiskäsityksissä on ollut omat trendinsä. Nykyisin vallalla on lähellä konstruktivismia ja sosiokonstruktivismia oleva käsitys oppimisesta.

Oppimis-näkemys	Behaviorismi	Kognitiiviset näkemykset	Humanismi	Konstruktivismi	Sosio-konstruktivismi
Tavoite	Tiedon jakaminen	Jäsennellyn tiedon välittäminen	Opettajan ja opiskelijan vuorovaikutus	Ymmärtämiseen auttaminen ja tukeminen	Käsitteellinen muutos
Opettajan rooli	Tiedon valmistelija ja jakaja	Tiedon jäsentäjä ja välittäjä	Ohjaaja ja valmentaja	Fasilitaattori, auttaja ja opastaja	Muutosagentti ja kehityksen alkuunpanija, edelläkulkija
Opetus	Tiedonvälitystä	Tiedollisen ristiriidan herättäminen ja oppimisprosessia loogisesti tukeva esitys	Vuorovaikutuksellinen, keskusteleva prosessi	Prosessimaista opetusta, jossa tavoitteena opiskelijoiden oppimisen tukeminen	Kehittävää, suuntaa näyttävää ja lähikehityksen vyöhykkeelle ohjaavaa opetusta
Opiskelijan rooli	Passiivinen vastaanottaja	Vastaanottaja, aktiivinen kokeilija	Osallistuja	Opiskelija vastaa omasta oppimisestaan	Opiskelija osallistuu yhteiseen oppimisprosessiin ja vastaa myös muiden oppimisesta
Sisältö	Sisältö on määritelty etukäteen opetussuunnitelmassa	Opettaja organisoi ja jäsentää opetussuunnitelmassa kuvatun sisällön opetusta varten	Opettaja etsii ja valitse sisällöt oman asiantuntemuksensa pohjalta	Sisällön määrittelevät ja sopivat opettaja ja opiskelija yhdessä	Opiskelijan itsensä määrittämä ja muodostama, muuttuva sisältö
Tieto	Opettajan omistama tieto. Tieto siirtyy opiskelijalle	Opettajan omistama tieto. Opiskelija saa tiedon oivaltamalla ja soveltamalla	Opettajan omistama tieto, jonka opiskelija löytää.	Opiskelija rakentaa itse oman tietonsa.	Sosiaalisesti yhdessä muiden kanssa konstruoitu tieto

Oppimisnäkemystä voimakkaammin opetusmenetelmän valintaan vaikuttaa opettajan valmiudet, kokeilunhalu ja kokemus, opiskelijan taso, motivaatio ja tottumus sekä opetettava aihe, sisältö ja tavoitteet. Oppimisympäristö vaikuttaa myös opetusmenetelmän valintaan: digiympäristössä, ja etenkin verkossa tapahtuvassa opiskelussa, sosiokonstruktivistinen oppimiskäsitys on varsin hyödyllinen perusta opetuksen suunnitteluun.

Erilaisista opetusmenetelmistä löytyi hyvä kaavio, jonka uskon olevan hyödyksi itselleni vielä tämän koulutuksen aikana.

Lähde: http://www.theseus.fi/bitstream/handle/10024/20098/jamk_1205827182_7.pdf?sequence=1

Opetuksen ja ohjauksen suunnittelua ohjaavat asiakirjat

Webinaari 14.9.2017

1.1 Tiedät opetuksen ja ohjauksen suunnittelua ohjaavat asiakirjat.

Opetuksen ja ohjaukseen suunnittelua ohjaavia asiakirjoja on valtavasti, eikä niitä käytännössä ole tyhjentävästi listattu minnekään. Saimme hiukan epämääräisistä lähteistä koottua jonkinlaisen listan, joka lopulta löytyi myös opetushallituksen sivuilta: http://www.oph.fi/opetustoimen_turvallisuusopas/lainsaadanto/opetusta_koskevat_normit. Sivun otsikkona on "opetustoimen turvallisuusopas" mutta sivupalkissa on pitkä lista linkkejä, jotka ohjaavat opetusta ja ohjausta sääteleviin asiakirjoihin.

Tärkein opetuksen suunnittelua ohjaavista asiakirjoista on opetussuunnitelma. Uusi perusopetuksen OPS säätelee peruskoulun ja lukioiden opetuksen sisältöjä ja tavoitteita. 

Muissa oppilaitoksissa on omat opintosuunnitelmansa, jotka perustuvat valtakunnallisiin tutkintojen perusteisiin:

“Valtakunnalliset tutkintojen perusteet ohjaavat kaikkea opetusta ja oppimista antamalla niille tavoitteet ja sisällöt. Valtioneuvosto päättää ammatillisen koulutuksen yleisistä valtakunnallisista tavoitteista sekä kaikille yhteisistä tutkinnon osista ja niiden laajuudesta. Ammatillista perus- ja aikuiskoulutusta koskevien säädösmuutosten (TUTKE 2) johdosta uudistetut ammatillisten perustutkintojen perusteet sekä muut määräykset tulivat voimaan 1.8.2015. Lisää säädösmuutoksia tuli voimaan 1.1.2016. Opetushallitus (OPH) johtaa ja ohjaa opetussuunnitelman laadintaa, joka pohjautuu yhteiskunnasta nouseviin muutostarpeisiin ja yhteistyöhön työelämän ja koulutuksen asiantuntijoiden kanssa. Tutkintojen perusteet antavat raamit paikallisesti laadittaville opetussuunnitelmille. Koulutuksen järjestäjä hyväksyy koulutusta varten opetussuunnitelman, joka perustuu edellä mainittuihin Opetushallituksen ”Ammatillisten perustutkintojen perusteisiin” (1). Lain nojalla annetun valtioneuvoston asetuksen (2) mukaan perustutkintoon johtavaan koulutukseen kuuluu ammatillisia tutkinnon osia ja niihin sisältyvää työssäoppimista sekä opinto-ohjausta, yhteisiä tutkinnon osia sekä vapaasti valittavia tutkinnon osia. Perustutkinnon perusteet on laadittu niin, että tutkinto tuottaa laaja-alaiset ammatilliset perusvalmiudet alan eri tehtäviin ja erikoistuneemman osaamisen sekä työelämän edellyttämän ammattitaidon yhdellä tutkinnon osa-alueella. (1) L 630/1998, 13§ (2) A 213/1999”

https://www.osao.fi/media/opetus-ja-arviointisuunnitelmat-01082015-alkaen/opetussuunnitelman-yhteinen-osa-ja-liitteet/opetussuunnitelman_yhteinen_osa_01082015_alk.pdf.

Ryhmämme perehtyi oman opiskelualamme opetussuunnitelmaan. Omassa oppilaitoksessamme ei ole yhteistä opetussuunnitelmaa, vaan jokaiselle alalle on omansa: http://www.oamk.fi/fi/koulutus/ammatillinen-opettajakorkeakoulu/ammatillinen-opettajakoulutus/opinnot-ja-opiskelu/opetussuunnitelma/

Oma opiskelumme perustuu henkilökohtaiseen opintosuunnitelmaan, eli HOPSiin, joka on tässä vaiheessa tärkein opetusta ja opiskeluamme ohjaava asiakirja.