Pedagoginen malli

• Suunnittelun tärkeä työväline
• Malli, tapa organisoida opetus- ja oppimistapahtumia siten, että oppiminen tapahtuu pedagogisesti taidokkaasti ja strukturoidusti
• Taustalla vaikutta tämänhetkinen ymmärrys oppimisen luonteesta

Tyypillisiä pedagogisia malleja:

• kokemuksellinen oppiminen
• yhteistoiminnallinen oppiminen
• case-pohjainen oppiminen
• tutkivan oppimisen malli
• aktivoiva opetus
• ongelmakeskeinen- tai lähtöinen malli (PBL)
• Diana-malli (dialoginen ja yhteisöllinen)
• projektioppiminen
• kognitiivinen oppipoikamalli 
• draama
• simulaatiot

Lähde: HAMK/ Silander & Koli 2013

Pitäisi piirtää auki oppimisprosessikuvaaja, ja näyttää se myös opiskelijoille.

Seuraavaksi pedagoginen käsikirjoitus.

Strukturointi jäsentää oppimisprosessia.

Yhteistoiminnallinen oppiminen:

Opiskelijat jaetaan kotiryhmiin, joista kustakin lähtee yksi asiantuntijaryhmään ⇒ at-ryhmät työskentelivät pari viikkoa asiaa ⇒ palasi opettamaan omaan kotiryhmäänsä asian ⇒ kaikki oppii kaiken ⇒ sitouttaminen ja vastuu, yhteisöllisyys

http://wwwedu.oulu.fi/homepage/ktloped/pedsem/lv2002/posem.htm

Yhdessäoppimisen keskeisiä periaatteita ja vaikutuksia. (Sahlberg & Leppilampi, 1994, 76)

DIANA-malli:

Oppimisprosessi etenee autenttisesti (?) ja dialogisesti. Opettaja luo kokonaiskuvan käsiteltävästä asiasta ja oppimistavoitteet puetaan kysymyslauseiksi. Tietoa rakennetaan yhdessä.

Katso: https://blogs.helsinki.fi/valt-opekesk/dianamalli/

(Dialogical Authentic Netlearning Activity Model) Esimerkkimalli:

A.     Yhteisen perustan luominen

1.     dialogisen ja autenttisen oppimisen idea

2.     opintopiierien valmentautuminen dialogiseen työskentelyyn, blogien luominen

3.     yhteisen työskentelyn jäsentäminen, aikataulutus ja käynnistäminen

B.     Autenttisuus oppimisessa

1.     Autenttisten oppimiskysymyksien etsiminen ja kirjaaminen blogiin (opintopiirin verkkotapaaminen)

2.     Yhteiskunnalliste vaatimukset opettajan dialogiselle verkostoitumiselle – opintopiiri kirjaa blogiin, mitä aikovat tuottaa verkostoitumisen tueksi (kuvio, malli, aineisto, tapa)

C.     Dialoginen työskentely ja oppiminen

1.     Dialoginen oppimiskysymysten ratkaisu, työskentely ja tiedon rakentelu opintopiirin blogissa (ratkaisumalleka)

2.     Dialogisin työtavoij rakentaen, kaikki osallisina

3.     Dialoginen tiedusteleminen mukana tiedon rakentamisessa

D.     Oppimisen uudelleen suuntaaminen ja osaamisen kehittäminen

1.     Löydä puuttuvat palat – uudet kysymykset blogiin

2.     Ryhmäarviointi; itse- ja vertaisarviointi – kehittymisen paikka

Ongelmakeskeinen oppiminen (PBL):

• opiskelijat ratkovat esimerkiksi työelämässä vastaan tulevia käyttötapauksia, haasteita ja ongelmia
• luettua ja opiskeltua tietoa päästään soveltamaan käytännössä
• opiskelijat työskentelevät pienissä ryhmissä, ja itse opiskelu tapahtuu avoimia kysymyksiä asettamalla.
• opettajan rooli on pienryhmätyöskentelyn eli tutoriaalin ajan toimia opiskelun ohjaajana eikä tarjota valmiita vastauksia
• yhteisiin tavoitteisiin sitoutuminen eli työryhmänä toimiminen, verkkoympäristössä ryhmän merkitys nousee keskeiseksi
• PBL-verkkototeutuksen eri vaiheet perustuvat samanaikaiseen ja eriaikaiseen verkkotyöskentelyyn
• mielekkäästi toteutettavan eri- ja samanaikaisen verkkovuorovaikutuksen sekä itsenäisesti ja ryhmässä tapahtuvan lähi- ja etätyöskentelyn yhdistäminen vaatii pedagogisten ja teknisten ratkaisujen huolellista suunnittelua

Projektioppimisen malli:

• projektilla on selkeät tavoitteet, aikataulu ja resurssit (myös toimijoilla
• oppiminen voi tapahtua konkreettisten tuotanto-, tutkimus-, tai kehittämisprojektien puitteissa tai aito asiakastyö 
• oppijat pyrkivät ratkaisemaan todellisia ongelmia täsmentämällä ongelmanasettelujaan, kokoamalla tietoa, keskustelemalla ideoista, keräämällä ja analysoimalla saatua tietoa, työskentelemällä (toteutus) tulkitsemalla tuloksia, tekemällä johtopäätöksiä sekä kommunikoimalla ideoitaan ja saatuja löydöksiään muille 
• vaiheet esim. 

Lähtötilanne → Toteutus → Arviointi

Case-pohjainen /tapausperustainen oppiminen

- tapausperustaista (caset) opetusta käytetään vastaan tulevien

ongelmien ratkaisussa

- opetus on opiskelijakeskeistä,vuorovaikutteista sekä ankkuroitua

todellisiin tilanteisiin/tapahtumiin (lehtileike, tarina, kuva, video, ...)

- opetustilanteessa opiskelijat käsittelevät jotakin esimerkkitapausta

aiempien kokemustensa sekä koulutuksessa oppimiensa tietojen ja taitojen avulla

- tapausperusteisuus pyrkii tiedon rakentamisen lisäksi kehittämään

analyyttistä päättelyä, yhteistyötaitoja, viestintätaitoja, soveltamiskykyä sekä luovuutta

Kuva: http://www.helsinki.fi/science/networkedlearning/fi/tutkivaoppiminenmain.html

Tutkiva oppiminen

Aktivoiva opetus verkossa

• perusajatuksena on antaa opiskelijalle vastuu oppimisesta • aktivoivien menetelmien kautta tehdä opetuksesta aktivoivaa ja motivoivaa • kirjoittaminen on keskeistä • kolme vaihetta: • diagnosointi ja aktivointi ( opiskelijan aiemmat käsitykset ja niiden aktivointi) • oppimisprosessin ja reflektiivisen ajattelun tukeminen (tiedon rakentuminen) • palaute sekä kokonaisvaltainen arviointi

Oppipoika-kisälli

• tavoitteena oppia asiantuntijoiden käyttämiä ajattelu-ja toimintamalleja • asiantuntijan ajattelumallit ja ongelmanratkaisut tehdään näkyväksi opiskelijalle • opiskelija havannoi ja harjoittelee ohjauksessa • oppiminen nähdään asiantuntijuuden kasvamisen prosessina, jossa opiskelija kohtaa työelämän aidot tilanteet, ongelmat, työmenetelmät ja -tavat • tärkeässä roolissa asiantuntijan työskentelyn ulkoistaminen ja miten saada opiskelija havannoimaan • Scaffolding-ohjaus merkityksellisessä asemassa