Ammatillisen koulutuksen/korkeakoulun tutkimus- ja kehittämistoiminnan painopistealueet

10.2 Ammatillisen koulutuksen/korkeakoulun tutkimus- ja kehittämistoiminnan painopistealueet

Oulun ammattikorkeakoulun tutkimus- ja kehittämistoiminta keskittyy ensisijaisesti yritysyhteistyöhön. Kaikille opinnäytetöille, esimerkiksi, pyritään saamaan ulkopuolinen toimeksiantaja. Oamk:n sivulla ensimmäisenä mainitaan alueen hyvinvoinnin ja kilpailukyvyn lisääminen sekä yritys- ja liiketoiminnan edistäminen.

Ammattikorkeakoulun sidosryhmiä ovat asiakkaat, koulutus- ja tutkimuskumppanit sekä rahoittajat. Oamk:n asiakkaita ovat mm. Business Oulu sekä Pohjois-Pohjanmaan Yrittäjät, joiden kanssa toteutetaan koulutuksia ja on vakiinnutettu toimintamallit esim. työharjoitteluiden ja opinnäytetöiden suhteen. Koulutus- ja tutkimuskumppaneita ovat mm. yliopistot ja muut ammattikorkeakoulut, ja rahoittajista merkittävin on Opetus- ja kulttuuriministeriö.

Strategiansa mukaan Oamk:n tehtävänä on palvella "työ- ja elinkeinoelämän kehittämisen ja uudistamisen tarpeita ja vahvistaa alueen elinvoimaisuutta", joten siksikin on ymmärrettävää, että yritysyhteistyö on tärkeintä. Tätä tukee myös maakuntaohjelman maininta siitä, että ammattikorkeakoulujen kehittämishankkeissa on korostettava "tuotteistamista, konkreettisia tuloksia ja kaupallistamista".

Oamk:lla on useita erilaisia hankkeita, joiden tarkoituksena on toteuttaa em. tehtävää. Hyvä esimerkki on digitaalisen markkinoinnin koulutushanke DIMMY, jossa tarkoituksena on kouluttaa digitaalisen markkinoinnin osaajia alueen yrityksiin. Se palvelee sekä alueen yrityksiä että työvoimaviranomaisia, koska näin saadaan työttömiä työllistymään. DIMMY-hankkeessa kumppaneina Oamk:lla ovatkin sekä Business Oulu että Ely-keskus.

Esittelysivulla todetaan: "Toimintamme kulmakiviä ovat kehittymishalukkuus, tuloksellisuus, työelämäkumppanuus ja yhteisöllisyys. Painoalamme ovat terveyttä ja hyvinvointia edistävät palvelut ja teknologia, energiatehokas rakentaminen pohjoisiin olosuhteisiin, monialaiset liiketoiminta- ja yrittäjävalmiudet sekä uudistuva ammattikorkeakoulun opettajuus ja opettajankoulutus."

Lähteet:

https://www.oamk.fi/fi/tutkimus-ja-kehitys/hankkeet/

http://www.oamk.fi/strategia/

https://www.oamk.fi/fi/tietoa-oamkista/oamkin-esittely/
Oamk:n opettajat Karoliina & Marjo (haastattelut)
Opetushallituksen selvitys "Ammatillinen koulutus ja innovaatio- ja tuotekehitystoiminta", syyskuu 2016, http://www.oph.fi/download/178712_ammatillinen_koulutus_ja_innovaatio_ja_tuotekehitystoiminta.pdf

Palautteen kerääminen ja opiksi ottaminen

10.1 Kehität omaa toimintaasi opettajana ja ohjaajana keräämäsi palautteen perusteella.


Opetusharjoittelussa sain palautetta ohjaavalta opettajalta jokaisen opetuskerran jälkeen, ja muokkasin suunnitelmia sen mukaisesti. Ohjaava opettaja neuvoi etenkin harjoitusten teettämisessä, ja kehotti antamaan opiskelijoille enemmän vastuuta. Ohjaava opettaja neuvoi alussa myös kurinpitoon - sitä en alkuvaiheessa huomannut tehdä, koska opiskelijat olivat periaatteessa aikuisia.

Kurssin edetessä keräsin opiskelijoilta kirjallista palautetta sekä kurssin rakenteesta - koska käytännössä suunnittelin sen itse - että omasta toiminnastani opettajana.

Palautteessa kysyin:
Vastasiko kurssin sisältö ja rakenne odotuksiasi?
Jos ei, niin mitä muuta olisit toivonut kurssilla käsiteltävän?
Miten kurssin sisältöä ja rakennetta voisi kehittää?
Oliko kurssilla jokin harjoitus tms. josta pidit erityisesti / et erityisesti pitänyt?
Miten opettaja mielestäsi suoriutui tehtävästään? Voit esim. antaa arvosanan 1 – 5 ja/tai sanallisen palautteen. Mikä oli hyvää, mikä oli huonoa, mitä voisi parantaa?

Kurssin sisällöstä ja rakenteesta tuli kirjavaa palautetta, mutta moni valitteli kiirettä ja sitä, että itsenäistä työskentelyä oli liikaa. Osa toivoi enemmän keskusteluharjoituksia ja ääntämistä, osa enemmän luennointia. Itsekin pidin aikataulua ikävänä, koska kurssi oli jaettu 4 x 45 minuutin opetuskertoihin, ja siten se jakautui runsaan kuukauden mittaiselle ajalle, jolloin tuntui, ettei juuri mitään ehditty tekemään. Kun kuitenkin kyse oli ko. koulutusohjelman ainoasta englannin kielen kurssista, uskon, että se olisi ollut tuloksellisempi pidemmälle ajanjaksolle jaettuna, jolloin opiskelijoilla olisi ollut aikaa sisäistää oppimansa, mahdollisesti jopa harjoitella sitä, ja opettajalla olisi ollut aikaa antaa palautetta.

Omasta opetuksestani sain pääosin ihan hyviä arvioita, mutta moni huomautti siitä, että tehtävänannot olivat välillä epäselviä. Osa tehtävänannoista tuli sähköpostilla, osa oli Moodlessa, ja osa ohjeista annettiin oppitunneilla. Opiskelijat huomauttivat siitä, että tehtävänannoissa saatoin käyttää eri termejä. Tämä johtui osittain siitä, että en osannut käyttää Moodlea - olisin tarvinnut siihen opastusta -  ja siitä, että en ole ennen opettanut englanniksi, joten käytettävät termit olivat minulle itsellenikin vieraita. Lisäksi moni harjoitus sai lopullisen muotonsa vasta kurssin edetessä, ja siksi - omasta mielestäni - täydensin ohjeita. Joka tapauksessa opin, että välineiden käyttöä on syytä harjoitella etukäteen, ja että viestintää tulisi yrittää tarkastella vastaanottajan näkökulmasta.

Tämän ja aiemmin saamani palautteen perusteella uskon, että hiukan tekniikkaa hiomalla minusta tulee hyvä opettaja. Henkilökohtainen käsitykseni on, että hyväksi opettajaksi ei voi oppia, ellei siihen ole luotaisia edellytyksiä, ja kaikilla niitä ei ole. Yliopistossa opiskellessa olin sitä mieltä, että minusta ei ole opettajaksi, enkä edes halua sellaiseksi, mutta kun vuosien varrella olen ajatunut opettamaan - milloin mitäkin, mm. itämaista tanssia - olen saanut siitä hyvää palautetta, ja se innosti minut opiskelemaan opettajaksi. Myös koulutuksen aikana, webinaariosuuksissa, saamani palaute oli hyvin positiivista. Uskon, että minussa on luonteenpiirteitä, jotka sopivat opettajalle, kuten vilpitön opettamisen halu.

Pedagoginen malli

• Suunnittelun tärkeä työväline
• Malli, tapa organisoida opetus- ja oppimistapahtumia siten, että oppiminen tapahtuu pedagogisesti taidokkaasti ja strukturoidusti
• Taustalla vaikutta tämänhetkinen ymmärrys oppimisen luonteesta

Tyypillisiä pedagogisia malleja:

• kokemuksellinen oppiminen
• yhteistoiminnallinen oppiminen
• case-pohjainen oppiminen
• tutkivan oppimisen malli
• aktivoiva opetus
• ongelmakeskeinen- tai lähtöinen malli (PBL)
• Diana-malli (dialoginen ja yhteisöllinen)
• projektioppiminen
• kognitiivinen oppipoikamalli 
• draama
• simulaatiot

Lähde: HAMK/ Silander & Koli 2013

Pitäisi piirtää auki oppimisprosessikuvaaja, ja näyttää se myös opiskelijoille.

Seuraavaksi pedagoginen käsikirjoitus.

Strukturointi jäsentää oppimisprosessia.

Yhteistoiminnallinen oppiminen:

Opiskelijat jaetaan kotiryhmiin, joista kustakin lähtee yksi asiantuntijaryhmään ⇒ at-ryhmät työskentelivät pari viikkoa asiaa ⇒ palasi opettamaan omaan kotiryhmäänsä asian ⇒ kaikki oppii kaiken ⇒ sitouttaminen ja vastuu, yhteisöllisyys

http://wwwedu.oulu.fi/homepage/ktloped/pedsem/lv2002/posem.htm

Yhdessäoppimisen keskeisiä periaatteita ja vaikutuksia. (Sahlberg & Leppilampi, 1994, 76)

DIANA-malli:

Oppimisprosessi etenee autenttisesti (?) ja dialogisesti. Opettaja luo kokonaiskuvan käsiteltävästä asiasta ja oppimistavoitteet puetaan kysymyslauseiksi. Tietoa rakennetaan yhdessä.

Katso: https://blogs.helsinki.fi/valt-opekesk/dianamalli/

(Dialogical Authentic Netlearning Activity Model) Esimerkkimalli:

A.     Yhteisen perustan luominen

1.     dialogisen ja autenttisen oppimisen idea

2.     opintopiierien valmentautuminen dialogiseen työskentelyyn, blogien luominen

3.     yhteisen työskentelyn jäsentäminen, aikataulutus ja käynnistäminen

B.     Autenttisuus oppimisessa

1.     Autenttisten oppimiskysymyksien etsiminen ja kirjaaminen blogiin (opintopiirin verkkotapaaminen)

2.     Yhteiskunnalliste vaatimukset opettajan dialogiselle verkostoitumiselle – opintopiiri kirjaa blogiin, mitä aikovat tuottaa verkostoitumisen tueksi (kuvio, malli, aineisto, tapa)

C.     Dialoginen työskentely ja oppiminen

1.     Dialoginen oppimiskysymysten ratkaisu, työskentely ja tiedon rakentelu opintopiirin blogissa (ratkaisumalleka)

2.     Dialogisin työtavoij rakentaen, kaikki osallisina

3.     Dialoginen tiedusteleminen mukana tiedon rakentamisessa

D.     Oppimisen uudelleen suuntaaminen ja osaamisen kehittäminen

1.     Löydä puuttuvat palat – uudet kysymykset blogiin

2.     Ryhmäarviointi; itse- ja vertaisarviointi – kehittymisen paikka

Ongelmakeskeinen oppiminen (PBL):

• opiskelijat ratkovat esimerkiksi työelämässä vastaan tulevia käyttötapauksia, haasteita ja ongelmia
• luettua ja opiskeltua tietoa päästään soveltamaan käytännössä
• opiskelijat työskentelevät pienissä ryhmissä, ja itse opiskelu tapahtuu avoimia kysymyksiä asettamalla.
• opettajan rooli on pienryhmätyöskentelyn eli tutoriaalin ajan toimia opiskelun ohjaajana eikä tarjota valmiita vastauksia
• yhteisiin tavoitteisiin sitoutuminen eli työryhmänä toimiminen, verkkoympäristössä ryhmän merkitys nousee keskeiseksi
• PBL-verkkototeutuksen eri vaiheet perustuvat samanaikaiseen ja eriaikaiseen verkkotyöskentelyyn
• mielekkäästi toteutettavan eri- ja samanaikaisen verkkovuorovaikutuksen sekä itsenäisesti ja ryhmässä tapahtuvan lähi- ja etätyöskentelyn yhdistäminen vaatii pedagogisten ja teknisten ratkaisujen huolellista suunnittelua

Projektioppimisen malli:

• projektilla on selkeät tavoitteet, aikataulu ja resurssit (myös toimijoilla
• oppiminen voi tapahtua konkreettisten tuotanto-, tutkimus-, tai kehittämisprojektien puitteissa tai aito asiakastyö 
• oppijat pyrkivät ratkaisemaan todellisia ongelmia täsmentämällä ongelmanasettelujaan, kokoamalla tietoa, keskustelemalla ideoista, keräämällä ja analysoimalla saatua tietoa, työskentelemällä (toteutus) tulkitsemalla tuloksia, tekemällä johtopäätöksiä sekä kommunikoimalla ideoitaan ja saatuja löydöksiään muille 
• vaiheet esim. 

Lähtötilanne → Toteutus → Arviointi

Case-pohjainen /tapausperustainen oppiminen

- tapausperustaista (caset) opetusta käytetään vastaan tulevien

ongelmien ratkaisussa

- opetus on opiskelijakeskeistä,vuorovaikutteista sekä ankkuroitua

todellisiin tilanteisiin/tapahtumiin (lehtileike, tarina, kuva, video, ...)

- opetustilanteessa opiskelijat käsittelevät jotakin esimerkkitapausta

aiempien kokemustensa sekä koulutuksessa oppimiensa tietojen ja taitojen avulla

- tapausperusteisuus pyrkii tiedon rakentamisen lisäksi kehittämään

analyyttistä päättelyä, yhteistyötaitoja, viestintätaitoja, soveltamiskykyä sekä luovuutta

Kuva: http://www.helsinki.fi/science/networkedlearning/fi/tutkivaoppiminenmain.html

Tutkiva oppiminen

Aktivoiva opetus verkossa

• perusajatuksena on antaa opiskelijalle vastuu oppimisesta • aktivoivien menetelmien kautta tehdä opetuksesta aktivoivaa ja motivoivaa • kirjoittaminen on keskeistä • kolme vaihetta: • diagnosointi ja aktivointi ( opiskelijan aiemmat käsitykset ja niiden aktivointi) • oppimisprosessin ja reflektiivisen ajattelun tukeminen (tiedon rakentuminen) • palaute sekä kokonaisvaltainen arviointi

Oppipoika-kisälli

• tavoitteena oppia asiantuntijoiden käyttämiä ajattelu-ja toimintamalleja • asiantuntijan ajattelumallit ja ongelmanratkaisut tehdään näkyväksi opiskelijalle • opiskelija havannoi ja harjoittelee ohjauksessa • oppiminen nähdään asiantuntijuuden kasvamisen prosessina, jossa opiskelija kohtaa työelämän aidot tilanteet, ongelmat, työmenetelmät ja -tavat • tärkeässä roolissa asiantuntijan työskentelyn ulkoistaminen ja miten saada opiskelija havannoimaan • Scaffolding-ohjaus merkityksellisessä asemassa