19.3.2018 Tasa-arvoasiaa maahanmuuttajien opetukseen:
Tasan kaksi vuotta sitten, Minna Cathin päivänä, olin opettamassa turvapaikanhakijoille Suomen kieltä ja kulttuuria. Ohjeistuksena oli, että kutakin juhlapäivää käytettäisiin opetuksessa hyväksi, ja tietenkin oli muutenkin syytä kertoa, mistä Minna Canthin päivässä on kyse.
En kuitenkaan löytänyt välineitä, joilla opettaa niin moniulotteista asiaa kuin tasa-arvo. Siksi päätin tätä tehtävää varten etsiä niitä ja kehittää itse. Silloisen työnantajani, SPR:n, sivuilta (https://rednet.punainenristi.fi/node/43035) löytyy opetusmateriaalia lähinnä vain Minna Canthista itsestään. Väestöliiton sivuilla on suomea opetteleville tarkoitettu nettikurssi mm. tasa-arvosta ja seksuaalisuudesta. Sen aiheita ovat:
Laki ja tasa-arvo
Seksuaalisuus
Seksuaalikasvatus
Seksuaalinen väkivalta
Seksuaaliterveys
(http://www.vaestoliitto.fi/monikulttuurisuus/nettikurssi-tasa-arvo-ja-seksuaa/)
Selko.fi -sivustolta löytyvät tärkeimmät lait selkokielellä (http://selko.fi/aihe/lait-ja-saannot/) ja Verneri.net -sivustolla, joka on kehitysvammaisille nuorille ja aikuisille tarkoitettu selkokielinen sivusto, on käytännön tietoa mm. yhdenvertaisuudesta, ihmisoikeuksista ja itsemäärämisoikeudesta (http://verneri.net/selko/yhteiskunta/). Suomen kielen ja kulttuurin opetus varmasti helpottuu, kun tänä vuonna ilmestyy "Selkeästi Suomessa" -kirja, selkokielinen Suomen yhteiskuntaopin S2-oppikirja (https://finnlectura.fi/oppimateriaalit/selkeasti-suomessa).
Seksuaalisuudesta selkokielellä http://seteke.fi/
Setan opas sukupuolen moninaisuudesta: http://seta.fi/sukupuoli/
https://www.dropbox.com/s/u17x78zqn00didj/sukupuolen_moninaisuus_2015_sivut.pdf?dl=0
Käytän tässä termiä "tasa-arvo" tarkoittamassa pääsääntöisesti sukupuolten välistä tasa-arvoa.
Kuten Ari Sainio artikkelissaan "Selkotekstit ulkomaalaisten opetuksessa" sanoo, kieli on aina sidoksissa kulttuuriin ja yhteiskuntaan (Sainio 1994, 152). Sellaisen asian, kuin suomalaisen sukupuolten tasa-arvon, ymmärtäminen vaatii jotain taustatietoa. Usein suomalaista tasa-arvoa esitellessä tuodaan esiin sen edistysaskelia historiassa: kuinka Suomessa ensimmäisenä Euroopassa yleinen ja yhtäläinen äänioikeus koski myös naisia, kuinka rikoslakiin saatiin raiskaus avioliitossa, kuinka päädyttiin tasa-arvoiseen avioliittolakiin ja tänä vuonna äitiyslakiin. Tämän kaiken ymmärtäminen vaatii taustatietoa esimerkiksi länsimaalaisesta kulttuurista, jossa äänioikeus on perustavanlaatuinen etuoikeus yms.
Huvittava käytännön esimerkki taustatiedon merkityksestä on se, että erästä lukukappaletta lukiessamme edistyneempien opiskelijoiden kanssa nämä kiinnittivät huomiota siihen, että tekstin pariskunnalla oli sama sukunimi - se ei ole lainkaan yleistä muualla kuin länsimaisessa yhteiskunnassa.
http://papunet.net/
maanantai 19. maaliskuuta 2018
Erityispedagogiikkaa ammatilliseen koulutukseen
Erityistä tukea tarvitsevalle tehty materiaali sopii
kaikille, mutta ”kaikille” tehty materiaali ei välttämättä sovi erityistä tukea
tarvitseville. "Vahvemmat joustakoot
heikomman puolesta." (Matti Rönkä Ylen isänpäivähaastattelussa12.11.2017 https://yle.fi/uutiset/3-9925259)
Erityisen tuen tarvitsijoita on yhä enemmän.
Luetun ymmärtäminen:
Suullinen:
http://www.earlylearning.fi/product_details.php?p=49
Selkokieltä, kuvamateriaalia ym.: http://papunet.net/
Äänikirjat: www.celia.fi
Tietoa ja apua lukivaikeuteen:
https://www.lukihairio.fi/
http://www.lukimat.fi/etusivu
Muuta hyödyllistä:
http://www.sprintgame.fi/
Erityisen tuen tarvitsijoita on yhä enemmän.
Oppimisprosessin osatekijät: On varmistettava, että jokainen pystyy vastaanottamaan
opetettavan asian -> Konkreettisuus, näkyvyys, kuuluvuus, selkeys
Integraatio:
opetuksessa tulisi olla kerralla (oppitunnilla) 70% vanhaa ja 30% uutta
Muisti: työmuisti häiriintyy herkästi, osa kuormituksesta
kannattaa ulkoistaa muistilapuille, muistisääntöihin yms.
Tuottaminen:
Ajan visualisointi: kello näkyviin https://www.online-stopwatch.com/full-screen-stopwatch/
Youtube-ohjeita: https://operight.fi/
Kuulovammaiset opetuksessa: erinomaisia digivälineitä, kännykkä yms.
Matteus-efekti: hyvän lukijan ja heikon lukijan ero kasvaa
iän ja koulutuksen myötä, koska hyvä lukija saa/hankkii enemmän tietoa, kun
lukivaikeuksista kärsivä voi välttää lukemista.
Luetun ymmärtäminen:
- tekstin avaaminen kuvien avulla
- taustaväri
- äänikirjat
- rajaaminen (viivotin tms. myös apuvälineitä)
- mindmap
- apukysymykset
- palastelu
Suullinen:
Iiris Happo & Eero Talonen:
Hyödyllisiä linkkejä ja sovelluksia:
Voice dream: Ladattava tekstiä lukeva sovellus, johon voi
tallentaa asiakirjoja ja muita tekstejä.
Puheen muuttaminen tekstiksi:
-
Dragon Dictation (ladattava sovellus)
-
iPadin ja iPhonen
Muistiinpanot-sovellus
Apuvälineitä:
Erilaisia ajanottovälineitä
(tiimalasi, kello, palava kynttilä jne.):
Haltijan sivuilla Time Timer
(visuaalinen kello): https://www.haltija.fi/tuotteet/kodin-apuvalineet/muistin-apuvalineet/time-timerit/
Oppimista tukevia apuvälineitä (esim. värikalvot):http://www.earlylearning.fi/product_details.php?p=49
Selkokieltä, kuvamateriaalia ym.: http://papunet.net/
Äänikirjat: www.celia.fi
Tietoa ja apua lukivaikeuteen:
https://www.lukihairio.fi/
http://www.lukimat.fi/etusivu
Muuta hyödyllistä:
HOJKS
-kortisto erityisopiskelijan työssäoppimisen ohjaamiseen (huomioi, että asiat
ovat edelleen ajantasaisia, vaikka HOJKS on vanhentunut käsite)
Taukojumppaa:http://www.sprintgame.fi/
keskiviikko 24. tammikuuta 2018
Arvioinnin tehtävät ja tavoitteet
Arvioinnin tehtävät ja tavoitteet
On osattava erottaa toisistaan oppimisen ja osaamisen arviointi: oppimisen arviointi on oppimisen edistymisen seuraamista ja osaamista arvioidaan vasta, kun on ollut mahdollista oppia asiat.
On osattava erottaa toisistaan oppimisen ja osaamisen arviointi: oppimisen arviointi on oppimisen edistymisen seuraamista ja osaamista arvioidaan vasta, kun on ollut mahdollista oppia asiat.
Oppimisen arviointi ja osaamisen arviointi
Keskeisintä arvioinnissa on se, että opettaja itse ymmärtää arviointikriteerit. Oppimisen arviointia opettaja suorittaa päivittäin. Se on jatkuvaa palautteen antamista oppimisen etenemisestä ja osaamisen kehittymisestä. Ohjaavan (rakentavan) ja kannustavan palautteen avulla opiskelija osaa itsekin ohjata omaa opiskeluaan ja tarkoituksena on, että hän kehittää samalla omia itsearviointikykyjään. Palautteen perusteella on mahdollista tehdä muutoksia opetukseen sekä oppimisen tukemiseen, jotta päästää parempiin oppimistuloksiin. Palaute voi olla suullista ja kirjallista, ei arvosanoja, mutta voi olla esimerkiksi merkintöjä opiskelijan HOPS:issa.
Osaamista arvioidaan sen jälkeen, kun oppijalla on ollut mahdollisuus oppia. Siinä keskeisenä on viralliset ammattitaito- ja osaamisvaatimukset, ja se perustuu viralliseen arviointikriteeristöön. Osaamista arvioidessa arvioidaan kokonaisuuksia. Osaamisen arvioinnissa opiskelijan osaamista verrataan tutkinnon perusteissa määrättyyn osaamiseen. Osaaminen voidaan ilmaista myös ammattiosaamisen näyttönä.
Opiskelijoita arvioidaan aina suhteessa annettuun tehtävään, ei esimerkiksi toisiinsa.
Arviointikriteerit ja itsearviointi
On varmistettava, että opiskelijat tietävät alusta asti arviointikriteerit, ja että niihin on mahdollista palata opiskelun aikana yhä uudestaan, jotta heillä on mahdollisuus harjoittaa myös itsearviointia. On myös syytä kannustaa ja ohjata opiskelijoita itsearviointiin, ja jo senkin vuoksi opiskelijan on syytä ymmärtää arviointikriteerit. Siksi olisikin mielestäni tärkeää, että arviointikriteerit olisi kirjoitettu selkeästi, eikä monimutkaisin lauserakentein ja sivistyssanoja käyttäen. Teatterikorkeakoulun näyttelijätyön professori Elina Knihtilä kertoi äskettäin Talouselämä-lehden haastattelussa, että teatterikorkeakoulun tutkintovaatimukset kirjoitetaan vastedes "selkeällä suomen kielellä", koska ne on tarkoitettu nuorille ihmisille, jotka eivät ymmärrä "jargonia". (https://www.talouselama.fi/uutiset/professori-knihtila-olin-2-5-vuotta-puhunut-opiskelijoille-paskaa-koska-olin-jo-ehtinyt-idealisoida-nayttelijan-tyon/8c567151-4dfe-386b-b650-0562bf553d59) Tällaista soisin sovellettavan kaikissa muissakin oppilaitoksissa.
Opiskelija hyötyy eniten ohjaavasta palautteesta: ei siis riitä, että sanoo "ihan hyvä", vaan on osattava erottaa, mikä meni hyvin ja missä olisi parantamisen varaa. Voi myös muotoilla palautteen niin, että kysyy opiskelijalta, millä tavalla arvioitava lopputulos syntyi: näin opiskelija itsee huomaa, mikä osuus sujuu hyvin, mikä mahdollisesti huonosti.
Arvioinnin tehtävänä on sekä ohjata ja kannustaa opiskelijaa opintojen edetessä, että arvioida opiskelijan ammattitaitoa opintojen päätteeksi.
Keskeisintä arvioinnissa on se, että opettaja itse ymmärtää arviointikriteerit. Oppimisen arviointia opettaja suorittaa päivittäin. Se on jatkuvaa palautteen antamista oppimisen etenemisestä ja osaamisen kehittymisestä. Ohjaavan (rakentavan) ja kannustavan palautteen avulla opiskelija osaa itsekin ohjata omaa opiskeluaan ja tarkoituksena on, että hän kehittää samalla omia itsearviointikykyjään. Palautteen perusteella on mahdollista tehdä muutoksia opetukseen sekä oppimisen tukemiseen, jotta päästää parempiin oppimistuloksiin. Palaute voi olla suullista ja kirjallista, ei arvosanoja, mutta voi olla esimerkiksi merkintöjä opiskelijan HOPS:issa.
Osaamista arvioidaan sen jälkeen, kun oppijalla on ollut mahdollisuus oppia. Siinä keskeisenä on viralliset ammattitaito- ja osaamisvaatimukset, ja se perustuu viralliseen arviointikriteeristöön. Osaamista arvioidessa arvioidaan kokonaisuuksia. Osaamisen arvioinnissa opiskelijan osaamista verrataan tutkinnon perusteissa määrättyyn osaamiseen. Osaaminen voidaan ilmaista myös ammattiosaamisen näyttönä.
Oppimisen arviointi
|
Osaamisen arviointi
|
Formatiivinen arviointi: jatkuvaa palautteen antamista. Seurataan oppimisen etenemistä ja osaamisen kehittymistä. Annetaan mahdollisuus kehittää toimintaa palautteen jälkeen.
|
Summatiivinen arviointi: arvioidaan tuloksia sen jälkeen, kun oppijalla on ollut mahdollisuus oppia ko. asiat.
|
Keskeiset tehtävät:
- oppimisen etenemisen seuraaminen
- oppija tietää, mitä hän osaa, ja mitä pitää vielä oppia
- itsearviointitaidon kehittäminen
|
Keskeiset tehtävät:
- tutkinnon perusteissa olevan ammattitaitovaatimusten ja osaamistavoitteiden syvällinen osaaminen (mitä pitäisi oppia)
- arvioidaan kokonaisuuksien hallintaa, ei vain pieniä osia, OPS:n kriteereillä (miten asiat pitäisi osata)
|
Suullinen tai kirjallinen palaute, ei arvosanoja, ei näy tutkintotodistuksessa. Dokumentoidaan esim. HOPS:iin.
|
Noudatetaan arviointikriteeristöä, näkyy todistuksessa.
|
Opiskelija saa oppimisestaan ohjaavaa ja kannustavaa palautetta. Palautteen perusteella on mahdollista tehdä muutoksia opetukseen sekä oppimisen tukemiseen, jotta päästää parempiin oppimistuloksiin.
|
Osaamisen arvioinnissa opiskelijan osaamista verrataan tutkinnon perusteissa määrättyyn osaamiseen. Osaaminen voidaan ilmaista mm. ammattiosaamisen näyttönä.
|
Kun opiskelija on oppinut tutkinnon perusteiden mukaiset ammattitaitovaatimukset ja osaamistavoitteet, hän osoittaa osaamisensa tutkinnon perusteiden mukaisesti, jolloin hänen osaamisensa arvioidaan.
Usein osaamisen arvioinnin perustana on opiskelijalle annettava tehtävä, joka on jokin ongelmanratkaisu. Koska tavoitteena on se, että opiskelija osaa ammatissa vaadittavat tehtävät, on tarkoituksenmukaista, että opiskeluaikana annetut tehtävät ovat mahdollisimman samanlaisia kuin oikeassa työssä.
Usein osaamisen arvioinnin perustana on opiskelijalle annettava tehtävä, joka on jokin ongelmanratkaisu. Koska tavoitteena on se, että opiskelija osaa ammatissa vaadittavat tehtävät, on tarkoituksenmukaista, että opiskeluaikana annetut tehtävät ovat mahdollisimman samanlaisia kuin oikeassa työssä.
Opiskelijoita arvioidaan aina suhteessa annettuun tehtävään, ei esimerkiksi toisiinsa.
Arviointikriteerit ja itsearviointi
On varmistettava, että opiskelijat tietävät alusta asti arviointikriteerit, ja että niihin on mahdollista palata opiskelun aikana yhä uudestaan, jotta heillä on mahdollisuus harjoittaa myös itsearviointia. On myös syytä kannustaa ja ohjata opiskelijoita itsearviointiin, ja jo senkin vuoksi opiskelijan on syytä ymmärtää arviointikriteerit. Siksi olisikin mielestäni tärkeää, että arviointikriteerit olisi kirjoitettu selkeästi, eikä monimutkaisin lauserakentein ja sivistyssanoja käyttäen. Teatterikorkeakoulun näyttelijätyön professori Elina Knihtilä kertoi äskettäin Talouselämä-lehden haastattelussa, että teatterikorkeakoulun tutkintovaatimukset kirjoitetaan vastedes "selkeällä suomen kielellä", koska ne on tarkoitettu nuorille ihmisille, jotka eivät ymmärrä "jargonia". (https://www.talouselama.fi/uutiset/professori-knihtila-olin-2-5-vuotta-puhunut-opiskelijoille-paskaa-koska-olin-jo-ehtinyt-idealisoida-nayttelijan-tyon/8c567151-4dfe-386b-b650-0562bf553d59) Tällaista soisin sovellettavan kaikissa muissakin oppilaitoksissa.
Opiskelija hyötyy eniten ohjaavasta palautteesta: ei siis riitä, että sanoo "ihan hyvä", vaan on osattava erottaa, mikä meni hyvin ja missä olisi parantamisen varaa. Voi myös muotoilla palautteen niin, että kysyy opiskelijalta, millä tavalla arvioitava lopputulos syntyi: näin opiskelija itsee huomaa, mikä osuus sujuu hyvin, mikä mahdollisesti huonosti.
Arvioinnin tehtävänä on sekä ohjata ja kannustaa opiskelijaa opintojen edetessä, että arvioida opiskelijan ammattitaitoa opintojen päätteeksi.
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)